Miten puolueet huomioivat vammaiset ihmiset aluevaaliohjelmissaan?

10.1.2022

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuun 23. päivänä. Hyvinvointialueiden valtuutetut tulevat tekemään merkittäviä päätöksiä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja pelastustointa. Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson tutustui joulun alla puolueiden aluevaaliohjelmiin etsien vammaisia ihmisiä ja esteettömyyttä käsitteleviä mainintoja.

Sekä vammaisia ihmisiä että esteettömyyttä koskevia kirjauksia löytyy neljän puolueen ohjelmateksteistä (SDP, kokoomus, vihreät, vasemmistoliitto). Kolmella puolueella löytyy kirjauksia vammaisista ihmisistä, mutta ei esteettömyydestä (perussuomalaiset, RKP, kristillisdemokraatit). Kaksi puoluetta (keskusta, Liike Nyt) ei mainitse vammaisia ihmisiä eikä esteettömyyttä.

– Kokemukseni mukaan jokainen puolue toimii ainakin jossain määrin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja esteettömien palveluiden edistämiseksi. On kuitenkin harmillista, että nämä aiheet eivät mahdu kaikkiin vaaliohjelmiin. Ohjelmissa kun yleensä esitellään niitä teemoja, joita puolue haluaa erityisesti edistää. Toivottavasti aluevaltuutetut nostavat kuitenkin aktiivisesti vammaisten ihmisten asioita esiin, Andersson sanoo.

Vaaliohjelmat ovat erilaisia keskenään niin sisällöltään, tyylilajiltaan kuin pituudeltaankin. Toisissa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, toisissa pysytellään ylätasolla – ja joissain käsitellään aiheita, jotka eivät kuulu lainkaan hyvinvointialueille. Äänestäjä jää tekstejä lukiessaan jossain määrin epätietoiseksi puolueiden mahdollisuuksista saada ehdottamiaan asioita tapahtumaan oikeasti.

– Vammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämistä voi ja pitää tehdä kaikilla hallinnonaloilla. Kehotankin tutustumaan vaaliohjelmiin laajemmin kuin vain vammaisnäkökulmasta. Puolueiden yleiset linjaukset vaikuttavat kaikkien kansalaisten, siis myös vammaisten ihmisten, hyvinvointiin, Andersson sanoo.

Esteettömyys esillä neljässä ohjelmassa

SDP:n vaaliohjelmassa lukee, että “palveluiden ja päätöksenteon esteettömyyden on toteuduttava kaikilla hyvinvointialueilla.” Kokoomus kirjoittaa, että “palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi”. Vihreät toteaa, että “yhdenvertaisuus ei ole vain syrjinnän puuttumista, vaan aktiivisia toimenpiteitä, kuten […] esteettömiä tiloja.” Lisäksi vihreät on ainoana puolueena kirjannut näkyviin Invalidiliitonkin esillä pitämän vaatimuksen turvakotien esteettömyydestä. Vasemmistoliiton ohjelmassa vaaditaan, että “hyvinvointialueiden käyttämien tilojen ja niiden tarjoamien palveluiden ja tukien on oltava osallistavia, esteettömiä ja saavutettavia.”

– Hyvinvointialueen palvelujen esteettömyys on kirjattu lakiin. Invalidiliitto muistuttaa, että esteettömyyteen kuuluvat rakennetun ympäristön lisäksi myös hoito-, tutkimus- ja kuvantamislaitteet, joilla on erityinen merkitys ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa, Andersson sanoo.

Ohjelmissa monia tärkeitä teemoja

Vihreiden, SDP:n ja kristillisdemokraattien ohjelmissa tuodaan esiin vammaisneuvostojen tärkeää roolia vammaisten äänen esiintuojana. Itsemääräämisoikeus-sana löytyy vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n ohjelmista. Kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät nostavat esiin asumiseen ja kuljetuspalveluihin liittyviä näkökulmia. Kokoomus ja kristillisdemokraatit mainitsevat henkilökohtaisen budjetin mahdollisuutena lisätä vammaisten ihmisten valinnanvapautta. Vammaisvaikutusten arviointi nousee esiin vasemmistoliitolla ja SDP:llä.

– On erinomaista, että nämä tärkeät asiat ovat ohjelmissa esillä. Erityisesti iloitsen vammaisvaikutusten arvioinnista, jota Invalidiliitto ja Vammaisfoorumi ovat jo aiemmin eduskunnalle esittäneet, Andersson sanoo.

Palvelut kaiken keskiössä

Ei ole suuri uutinen, että puolueiden välillä on eroja koskien sitä, mikä rooli julkisella ja yksityisellä sektorilla on hyvinvointialueen palvelujen tuottamisessa. Järjestöjen rooli täydentävänä ja ihmisläheisenä toimijana tunnistetaan onneksi laajasti, siitä on mainintoja kaikissa vaaliohjelmissa.

Vasemmistoliiton ohjelmassa todetaan, että “vammaispalveluiden ulkoistuksiin tulee vastata julkista palveluntuotantoa kasvattamalla.” Kristillisdemokraattien ohjelmaan on kirjattu, että “vammaispalvelut on tarjottava lähipalveluina myös sote-uudistuksen jälkeen.” SDP korostaa, että “vammaisen henkilön tulee olla aktiivisesti mukana itseä koskevien palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä.”

Vihreät toteavat, että “vammaispalvelujen tehtävänä on turvata vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja kaikin puolin omannäköinen elämä.” Ohjelmassa kirjoitetaan, että “palvelujen pitää seurata vammaista, ei päinvastoin. Tämä toteutuu vain, jos alue kehittää olemassa olevien palveluiden rinnalle uusia yksilöllisiä palveluita.”

– Ajatus uusien yksilöllisten palveluiden kehittämisestä on hyvä. Toivottavasti kehittämiseen otetaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt tiiviisti mukaan, Andersson sanoo.

RKP nostaa esiin oikeuden saada palveluita lähipalveluina sekä suomeksi että ruotsiksi. RKP haluaa myös vähentää byrokratiaa: “vammaisten henkilöiden tulisi saada jatkuvaa tukea ilman, että uusi hakemus täytyy jättää joka vuosi”.

Kaikki ei ole alueiden päätettävissä

Vasemmistoliitto haluaa aluevaaliohjelmansa mukaan parantaa henkilökohtaisten avustajien palkkausta ja työterveyshuoltoa. RKP:n ohjelmaan on kirjattu vaatimus Kela-taksipalveluiden toimivuudesta. Tärkeitä asioita, mutta näistä eivät hyvinvointialueet kuitenkaan päätä.

Perussuomalaisten ohjelman luvussa “Sosiaalipolitiikkaa suomalaisille” esitetään, että “vammaispalvelulain voimavararajaus on poistettava, jolloin kehitysvammaisilla on oikeus vapaa-ajan avustajaan.” Lukijalle jää epäselväksi, miten poistovaatimus liittyy luvun otsikkoon.

– Tämä on aluevaaliohjelmatekstiksi monin tavoin erikoinen lause. Ensinnäkin vammaispalvelulain mahdolliset muutokset (tuota mainittua poistoehdotusta ei Invalidiliitto kannata) tehdään eduskunnassa, ei hyvinvointialueilla. Toisekseen monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on jo nyt oikeus henkilökohtaiseen apuun vapaa-ajan toiminnoissa, minkä lisäksi osallisuutta tuetaan myös muilla palveluilla, Andersson sanoo.