Komissaarin kyselytunnilla keskusteltiin esteettömyydestä ja EU:n tukitoimista kehittyvissä maissa

Ihalainen kysyi komissaarilta, kuinka EU voisi mahdollistaa matalan kynnyksen rahoituksen hakumahdollisuuden myös heikommille järjestöille eikä vain ammattimaisille toimijoille globaalissa etelässä eli kehittyvissä maissa. Urpilaiselta kysyttiin myös paikallisten edustustojen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Jutta Urpilainen oli tyytyväinen, että Invalidiliitto tekee kehitysyhteistyöstä Afrikassa esteettömyyden, esteettömyysosaamisen ja järjestöllisen kehittämisen eteen. 

Urpilaisen maakuntavierailut toteutetaan koronan vuoksi virtuaalisesti. Kymenlaaksossa olivat keskustelemassa maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli, Pyhtään nuorisovaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaakko Nordling, Invalidiliiton järjestöasiantuntija Tiina Ihalainen sekä Kouvolan lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisula. 

EU:n kehitysyhteistyö mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöönoton 

Kehittyvissä maissa omilla vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli edistää vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia ja YK:n vammaissopimuksen toteutumista, joten EU:n mahdollinen tuki paikalliselle toiminnalle on tärkeää. Vammaisjärjestöt ovat kuitenkin kapasiteetiltaan usein hyvin heikkoja ja EU-rahoituksen hakeminen voi olla niille liian vaativaa. Oli tärkeää nostaa esiin kysymys, kuinka EU voisi mahdollistaa, että matalan kynnyksen rahoitusta olisi haettavissa myös heikommille järjestöille eikä vain ammattimaisille toimijoille globaalissa etelässä. 

Jutta Urpilaisen mukaan EU:n kehitysyhteistyössä hyväksyttiin uusi rahoitusinstrumentti, jossa tarkastellaan aiempaa tarkemmin, miten rahoitusta käytetään. Jäsenmaiden kehitysrahoituslaitokset sekä jäsenmaat ovat tiiviisti mukana. Yhteistyön määrää lisätään ja maiden poliittiset painopisteet otetaan huomioon. Lisäksi avustusten osalta maiden hallitukset saavat budjettitukea ja ohjelman toimeenpanoa seurataan. Edustustot toimivat taas maan tasolla pienempien kansalaisjärjestöjen kautta luoden projekteja. Komissaari tiedostaa haasteen ja sen, että avustusten osalta volyymit ovat liian isot ja hankkeiden mittaluokka liian korkea pienille kansalaisjärjestöille. Pääosaston kanssa selvitetään, voiko asialle tehdä jotain. 

– Entisenä kansalaisjärjestöaktiivina mielellään tuen kansaisjärjestöjen toimintaa ja onkin tärkeää, että kumppanuusmaissa kansalaisjärjestöjä on konsultoitu. Osa kansalaisjärjestöistä on niin pieniä, että mittaluokka, jolla toimitaan, voi tuntua liian suurilta. Ratkaisuna voisi olla se, että kansalaisjärjestöt tekevät yhteishankkeita ja sitä myöden saavat rahoitusta, Urpilainen pohtii. 

Esteettömyys ja saavutettavuus kuuluvat ihmisoikeuksiin 

Urpilainen on osallistumassa kahden viikon päästä globaaliin vammaisfoorumiin, jossa on tarkoitus miettiä, miten Eurooppa voisi vielä vahvemmin tukea vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa. 

– Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös globaalissa etelässä, toteaa komissaari Urpilainen. 

Urpilaiselta kysyttiin, onko EU varmistanut sen, että sen paikalliset edustustot ovat esteettömiä ja saavutettavia kaikille. 

– En tiedä, onko olemassa ohjeistusta edustustolle esteettömyyden ja saavutettavuuden suhteen, Urpilainen vastasi. Hän lupasi kuitenkin selvittää asian.   

– Jos ei ole, niin ohjeistus täytyy ehdottomasti tehdä, Urpilainen toteaa lopuksi.  

EU:n paikalliset edustustot maailmalla kuten EU:n Afrikan kumppanimaissa ovat avainasemassa siinä, että paikallisia vammaisten ihmisten järjestöjä kuullaan ja niille kerrotaan EU:n toimista ja rahoitusmahdollisuuksista.   

– Tilaisuus oli todella antoisa ja komissaari Jutta Urpilainen oli aidosti kiinnostunut kansalaisjärjestöjen sekä paikallisten vammaisjärjestöjen mahdollisuudesta toimia globaalissa etelässä. On hienoa, että maakuntakierroksen virtuaaliselle kyselytunnille otettiin mukaan myös järjestötoimija ja keskustelussa huomioitiin vammaisnäkökulma, kommentoi Kaakkois-Suomen järjestöasiantuntija Tiina Ihalainen.