Vammaisten henkilöiden kokema väkivalta

Näkymättömyys pahentaa syrjintää ja väkivaltaa. Tämän takia vammaiset haavoittuvana vähemmistönä on tärkeää tuoda esiin myös väkivalta-asioihin liittyen. Erilaisissa kansallisissa ohjelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja hankkeissa, hyvinvointialueiden ja kuntien strategiassa ja palvelustrategiassa, hyvinvointisuunnitelmassa ja –kertomuksessa sekä palveluiden toimintaohjeissa ja tarkistuslistoissa on tärkeää erikseen sanoittaa tätä asiaa, jotta se ei monille tuntemattomana aihealueena unohdu.

Vammaisten henkilöiden väkivaltakokemukset

Vammaiset henkilöt kokevat enemmän väkivaltaa kuin muu väestö. Eriarvoisuuskehitys voi käynnistyä varsin nuorena. Väkivaltakokemukset voivat kasautua ja ilmetä useissa eri elämänvaiheissa. Väkivalta on monimuotoista ja se voi olla:

• fyysistä, psyykkistä
• seksuaalista, taloudellista
• kulttuuriin, uskontoon liittyvää
• digitaalista väkivaltaa

Vammaisten henkilöiden kohdalla väkivallalla voi olla erityispiirteitä kuten:

• väkivalta kohdistetaan vamman ilmenemään esimerkiksi heikosti toimiviin jalkoihin, kipeään kohtaan, kuurolla korviin jne.
• hoidon tai avun laiminlyönti
• apuvälineiden rikkominen, pois ottaminen tai asettaminen ulottumattomiin
• avustaja- tai opaskoiran kaltoinkohtelu
• väkivallan tekijä on usein läheinen
• institutionaalinen väkivalta tai oikeuksien loukkausta
• disabilismi: syrjivää ja alistavaa kaltoinkohteluun viittaavaa käyttäytymistä, joka nousee uskomuksesta, jonka mukaan vammaiset henkilöt olisivat alempiarvoisempia kuin muut henkilöt.

Jo 4-vuotiaiden keskuudessa toimintarajoitteiset lapset voivat kokea kiusaamista enemmän kuin muut, toimintarajoitteisista poikalapsista kiusaamista on kokenut jopa puolet väkivaltatutkimuksen mukaan. Toimintarajoitteiset nuoret kokevat vähintään yhtä väkivallan muotoa 1,5 kertaa useammin kuin muut nuoret. Toimintarajoitteisilla nuorilla seksuaalisen häirinnän ja seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleisempiä kuin muilla nuorilla, etenkin toimintarajoitteisilla tytöillä ja heillä kokemukset yleistyneet vuosien 2019 ja 2021 välillä. Toimintarajoitteiset nuoret kokevat väkivaltaa vanhempiensa tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta yleisemmin kuin muut. Toimintarajoitteiset nuoret kokevat fyysistä uhkaa 2x useammin kuin muut nuoret- Toimintarajoitteiset pojat ovat 4x ja tytöt 2x useammin koulukiusattuna kuin muut nuoret. Toimintarajoitteiset nuoret tuntevat itsensä yksinäiseksi 2x useammin kuin muut nuoret sekä väkivaltaa kokeneiden että muiden nuorten ryhmissä. Toimintarajoitteiset nuoret kokevat saaneensa tarvitessaan harvemmin apua tai voivansa keskustella koulun aikuisen kanssa mieltä painavista asioista jonkin verran harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.

Myös toimintarajoitteiset aikuiset kokevat muuta väestöä useammin väkivaltaa. 20–49-vuotiailla erot toimintarajoitteisten ja muiden välillä ovat kaksinkertaisia. Iäkkäässä väestössä erot pienenevät. Sukupuolten välillä oli eroja: naiset kokevat useammin seksuaalista häirintää, miehet fyysistä uhkailua. Vain toimintarajoitteisten keskuudessa miehet raportoivat naisia useammin voimakasta fyysistä väkivaltaa.

Vammaisten henkilöiden kokema väkivalta on usein lähisuhdeväkivaltaa. Tekijänä useimmiten nykyinen tai entinen puoliso tai seurustelukumppani, mutta se voi olla myös henkilökohtainen avustaja tai muu ammattilainen. Psyykkinen kuormittuneisuus, yksinäisyys ja huono elämänlaatu olivat selvästi korkeammalla tasolla väkivaltaa kokeneilla toimintarajoitteisilla henkilöillä.

Klikkaa tästä lähteenä käytettyyn THL:n, Kynnyksen ja Invalidiliiton tutkimukseen vammaisten henkilöiden kokemasta väkivallasta (2022).
Tutustu myös tulosten julkistustilaisuuden esityksiin.  

Klikkaa tästä aiempaan THL:n tutkimukseen toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnin ja avunsaamisen haasteista (2017).   

Avun saatavuutta sekä saavutettavuutta ja esteettömyyttä parannettava

Jopa lähes kolmasosa jättää kertomatta kokemastaan väkivallasta. Väkivaltaa kokeneista ja väkivallasta viranomaisille kertoneista vastaajista lähes puolet jää ilman apua viralliselta taholta eli poliisin tai sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen. Yli puolet kokee avun saamisen vaikeaksi. Avun hakemisen esteinä (verkkokysely):

• Saatavuus (60%)
• Saavutettavuus (47%)
• Esteettömyys (44%)

Avun saamisen esteinä ovat myös ulottumattomissa oleminen, tietämättömyys, avun haun prosessin hankaluus, ammattilaisten tai vammaisen henkilön asenteet sekä väkivallan tekijä.

Palveluita ja apua kohdennettava

Kaiken ikäiset toimintarajoitteiset henkilöt kokivat enemmän lähisuhdeväkivaltaa verrattuna muuhun väestöön. Eri sukupuolten kokeman väkivallan muotoihin kiinnitettävä huomiota. Väkivaltaa esiintyy monissa muodoissa. Kaikenmuotoisen väkivallan seuraukset ovat merkittäviä. Väkivallan riskiin puututtava niin lasten ja nuorten kuin aikuisten palveluissa.

Tuki on tärkeää kouluun, opiskeluun, ammatinvalintaan ja työelämään, koska heikompi sosioekonominen asema altistaa väkivallalle. Peruskoulu on kivijalkana jatko-opinnoille. Koulutus ja työ vahvistaa taloudellista pärjäämistä ja itsenäisyyttä.

• Tunnista vammaisen henkilön vahvuudet.
• Kannusta kouluttautumaan ja tue ammatinvalinnassa.
• Muista tukimuodot koulutukseen ja työelämään.
• Kohtuulliset mukautukset opinnoissa ja töissä
• Koulut ja työpaikat esteettömiksi.

Aikuisten palveluissa puuttuminen tärkeää väkivallan estämiseksi ja kierteen katkaisemiseksi. Väkivalta voi ulottua moneen elämän vaiheeseen, se voi olla pitkäkestoista ja henkilöt voivat altistua väkivallalle eri ympäristöissä ja eri henkilöiden taholta.

• Huomioi, että vammainen henkilö on haavoittuvassa asemassa: ei samanlaista mahdollisuutta puolustautua tai poistua.
• Muista, että tahallinen tai toistuvasti auttamatta jättäminen on väkivaltaa.
• Reagoi väkivaltailmoitukseen aina vakavasti.
• Vamma tai toimintarajoite ei saa olla este avun saamiselle.
• Varaa tarpeeksi aikaa, jos on kommunikoinnin haasteita.
• Velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin: avustaja- ja opaskoirat, tulkki ja avustaja saavat olla mukana, mikäli asiakas niin haluaa.
• Uhrin vamma on rikoksen vakavuutta pahentava tekijä; valta-asetelma; viharikos.

Yli neljäsosa jättää kertomatta väkivaltakokemuksesta. Vammaisen henkilön kokema väkivalta on usein läheisen tai auttajan tekemää.

• Anna asiakasesite.
• Huolehdi, että asiakas voi puhua vapaasti ilman mahdollisen väkivallan tekijän läsnäoloa.
• Varmista, että kommunikaation apuväline tai tulkkaus on järjestetty.
• Keskustele eri väkivallan muodoista. Anna tietoa väkivallan erityispiirteistä vammaisten henkilöiden kohdalla.
• Kysy suoraan, onko asiakas kokenut väkivaltaa ja millaista väkivaltaa.
• Ohjaa avun pariin. Varmista avun esteettömyys ja saavutettavuus.
• Älä jätä asiakasta yksin.

Materiaaleja ennaltaehkäisyn ja auttamisen tueksi

• Klikkaa tästä Tiedä ja toimi –korttiin: Huomioi toimintarajoitteiset lapset ja nuoret hyvinvointikertomuksessa
• Klikkaa tästä ammattilaisille suunnattuun Tiedä ja Toimi -korttiin: Vammaiset henkilöt lähisuhdeväkivallan uhreina
  Klicka här till Läs & agera: Personer med funktionsnedsättning som offer för våld i nära relationer 
  Klick her to Know & act: Persons with disabilities as victims of domestic violence
• Klikkaa tästä asiakasesitteeseen: Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille vammaisille henkilöille on tarjolla apua
  Esitteitä voi myös tilata maksutta klikkaamalla tästä THL verkkokauppaan.
• Klikkaa tästä julkaisuun Uskalla olla, uskalla puhua : vammainen nainen ja väkivalta