Kuvituskuva.

Liikennepolitiikka

Invalidiliitto muistuttaa päättäjiä fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden haasteista ja mahdollisuuksista liikkua kodin ulkopuolella. Liikennepoliittiset kysymykset koskettavat vammaisten ihmisten jokapäiväistä elämää. Invalidiliitto nostaa vaikuttamistyössään esiin kodin ulkopuolisen liikkumisen osa-alueita, kuten taksipalvelut, esteetön julkinen liikenne, yksityisautoilu sekä siihen oleellisesti liittyvän pysäköinnin ja sen haasteet.

Liikenneturvallisuus, esteettömyys sekä yhdenvertaiset liikkumiset mahdollisuudet ovat keskeisimpiä vaikuttamisen teemoja. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteet koskettavat kaikkia suomalaisia.  Suomessa liikenteen suurimmat päästöt syntyvät tieliikenteessä. Ilmastonmuutoksen torjuminen kytkeytyy osaksi liikennekysymyksiä 

Invalidiliitto vaikuttaa vammaisten ihmisten liikkumisen palveluiden toimivuuteen ja turvallisuuteen myös erilaisissa työryhmissä. Tiivis sidosryhmäyhteistyö tuottaa tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Invalidiliitolla on edustaja Liikenneturvan hallituksessa, liikenne- ja viestintäministeriössä Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2021–2032 esteettömyystoimia täytäntöönpanevassa työryhmässä (Liikenne 12), Esteettömien matkaketjujen demohankkeen ohjausryhmässä (Liikenne 12) (kevät 2022) sekä liikenne- ja viestintäministeriön seurantaryhmässa liikenneturvallisuusstrategian seurantaa varten (toimikausi 1.9.2022–31.12.2026). Lisäksi Invalidiliitto oli mukana keväällä 2022 valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvistetun liikenneturvallisuusstrategian valmistelutyössä, osallistuen liikenne- ja viestintäministeriön nimittämään tie ja rautatieryhmään.  

Tältä sivulta löydät tietoa

YK:n vammaisyleissopimus 

Liikenteeseen liittyvissä aiheissa keskeisiä ovat YK:n vammaisyleisopimuksen artiklat: 

  • Artikla 5. tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä artikla 9. esteettömyys ja saavutettavuus ovat YK:n sopimusvelvoitteina tärkeitä, kun suunnitellaan kansalaisten liikkumisympäristöä ja -palveluja. 
  • Artikla 20. henkilökohtainen liikkuminen velvoittaa varmistamaan vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen liikkumisen, esimerkiksi helpottamalla heidän henkilökohtaista liikkumistaan sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan. 

Liikenneturvallisuus 

Liikenneturvallisuus on kytkeytynyt tiiviisti osaksi liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltua valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021–2032.  Invalidiliiton tavoitteena on vahvistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen sekä turvallisen liikkumisen mahdollisuuksia. Tässä korostuvat henkilöliikenteen palveluiden sekä liikkumisympäristön toimivuus ja esteettömyys.  

Valtioneuvoston periaatepäätökseen 24.3.2022 liikenneturvallisuusstrategiasta on koottu toimenpiteitä, joilla tähdätään liikenneturvallisuuden parantamiseen ja liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseen. Toimenpide- ohjelmassa on nostettu esiin perusväylänpidon ja katujen kunnossapidon ohella mm. liikenteen valvonta, ajoterveysasiat sekä pyöräliikenteen- ja jalankulkuväylien esteettömyys ja talvikunnossapito. Lisäksi toimenpideohjelmaan on kirjattu ikääntyneet ja ihmiset, joilla on jokin fyysinen vamma tai muu toimintaan vaikuttava rajoite sekä esteettömien matkaketjujen pilotointi. Lisäksi matkoja tarkastellaan kokonaisuutena asiakkaiden tarpeiden, esteettömyyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Mikroliikenteeseen luetaan esim. sähköpotkulaudat, joiden epäasiallinen käyttö vaarantaa liikenneturvallisuutta. On tärkeää käydä julkista keskustelua mikroliikenteen turvallisuudesta ja vastuullisista toimintatavoista. Invalidiliitosta on nimetty edustaja liikenne- ja viestintäministeriössä huhtikuussa 2022 käynnistyneeseen mikroliikenteen-verkostoon. Mikroliikenteen verkosto on osa liikenneturvallisuusstrategian toimenpidesuunnitelmaa.  

Invalidiliiton, Aivovammaliiton, Näkövammaisten liiton, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLIn ja Liikenneturvan "Sähköpotkulautailija, muista maltti ja kypärä" -kampanja (29.4.2022) 

Esteettömyys ja yhdenvertaisuus 

Esteetön liikkumisympäristö on perusta vammaiselle ihmiselle liikkua yhdenvertaisesti vammattomien ihmisten kanssa. Tämä koskee niin jalankulun ja pyöräilyn väyliä, julkisen liikenteen asema- ja laituriratkaisuja kuin kalustoa, jolla liikutaan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen 

Ilmastonmuutokseen liittyvät valtakunnalliset toimenpiteet, kuten tavoite vähentää kasvihuonekaasujen määrää koskettavat myös vammaisten ihmisten liikkumista. Tieliikenteessä tämä näkyy vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntymisenä autokannan uudistuessa. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua näihin ilmastotalkoisiin. Tämä tulee esille mm. liiton kannanotoissa yksityisautoilusta. 

Taksipalvelut 

Osa Invalidiliiton vaikuttamistyötä on tiedon kokoaminen erilaisin selvityksin ja kyselyin vammaisten ihmisten kokemuksista. Tämä korostui erityisesti vuoden 2018 taksipalveluiden uudistuksen jälkeen, jota liikenne- ja viestintäministeriö alkoi seuraavalla hallituskaudella välittömästi korjata (ns. “taksipalveluiden korjaussarja”). Se edellytti myös Invalidiliitossa vahvaa vaikuttamista. Invalidiliiton vaikuttamistyön tuloksena vapaaehtoinen erityisryhmien kuljettajakoulutus sisällytettiin liikennepalvelulakiin. Jatkossa Invalidiliitto seuraa kuljettajakoulutuksen käytännön toteutumista erityisesti julkisesti rahoitetuissa taksipalveluissa, kuten vammaispalvelulain mukaisilla taksimatkoilla tai sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavilla taksimatkoilla (Kela-matkat).  

Taksipalveluiden toimivuus on välttämätöntä. Monien vammaisten ihmisten liikkuminen kodin ulkopuolella on täysin taksipalveluiden varassa. Invalidiliitto antoi asiasta julkilausuman vuoden 2021 marraskuussa.

Yksityisautoilu 

Auto on monelle vammaiselle ihmiselle tarpeellinen kulkuneuvo varmistaen yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä. Vammainen ihminen voi tarvita autoa mm. työ- ja opiskelumatkoihin, harrastuksiin, perhe-elämään kytkeytyviin liikkumisen tarpeisiin, terveydenhuollon ja kuntoutuksen matkoihin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Ilman autoa liikkumismahdollisuuksia voivat rajoittaa esteettömän julkisen liikenteen puuttuminen tai vähyys sekä yksilöllisiin tarpeisiin riittämättömät kuljetuspalvelut. 

Pysäköinti 

Yhdenvertaista liikkumista edistävät liikkumisesteisen pysäköintitunnus sekä esteettömät autopaikat, jotka helpottavat vammaisen ihmisen siirtymistä autoon ja sieltä pois huomioiden mm. apuvälineiden tarvitseman tilan. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytön osalta tarvitaan ohjeiden selkeyttämistä ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi tiedottamista ja valvontaa. Yksityisen pysäköinninvalvonnan alaisuuteen siirtyy yhä enemmän pysäköintipaikkoja ja tämä heikentää liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen merkitystä. 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa