Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen. Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.
Lue lisää asiakkaan oikeuksista, THL Vammaispalvelujen käsikirja asiakasprosessi
Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon yleislaki. Sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Vammaisten ihmisten tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vasta siinä tilanteessa, jos vammainen ihminen ei saa riittäviä hänelle sopivia palveluja sosiaalihuoltolain tai muun lain nojalla, tulee arvioitavaksi esimerkiksi vammaispalvelulain mukaan järjestettävät palvelut.
Jokaisella on oikeus saada kiireellisessä tilanteessa yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut ja siltä hyvinvointialueelta, jossa oleskelee siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaa henkilön oma hyvinvointialue. Sosiaalipalveluja järjestetään erilaisiin tuen tarpeisiin, joista on säädökset sosiaalihuoltolaissa.
Sosiaalihuoltolaki koskee siis kaikkia asiakkaita lapsista vanhuksiin. Sosiaalipalveluja on järjestettävä tueksi esimerkiksi jokapäiväiseen elämään, asumiseen ja taloudelliseen selviytymiseen sekä lapsen tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen. Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus sosiaalipalvelujen saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua.
Myös vammaisten ihmisten tuen tarpeisiin tulee vastata ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Näin esimerkiksi tarpeisiin, jotka johtuvat päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista, lähisuhde- tai perheväkivallasta, äkillisestä kriisitilanteesta tai läheisen tuen tarpeesta. Palveluiden toteuttamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslakiin ja sen asettamiin vaatimuksiin vammaisille ihmisille kohdennetuista kohtuullisista mukautuksista sekä positiivisesta erityiskohtelusta.
Lue lisää sosiaalipalveluista sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.
Lue lisää, STM Sosiaalihuoltolain soveltamisopas
Lue lisää yhdenvertaisuuslaista ja yhdenvertaisuudesta yhdenvertaisuus.fi -sivustolta.
Tilanteissa, joissa yleispalvelut eivät ole riittäviä tai sopivia tulee arvioitavaksi oikeus saada vammaispalveluita. Vammaispalvelulain perusteella vammaisilla henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuus tai vaikeavammaisuus määritellään vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa erikseen jokaisen palvelun ja tukitoimen kohdalla.
Vammaispalveluita järjestetään tavanomaisiin elämän toimintoihin. Näihin katsotaan kuuluvan muun muassa asuminen, työssä käyminen, opiskelu, osallistuminen, liikkuminen, asioiminen ja vapaa-ajan viettoon kuuluvat toiminnot.
Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestäminen ei perustu diagnoosiin, vaan henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan tarpeeseen. Palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen arvioinnin perusteella. Tämä tapahtuu vammaissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnin sekä asiakassuunnitelman laadinnan yhteydessä. Asiakassuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa lähiomaisen ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Palveluiden toteutumisesta ja asiakkaan oikeudesta palveluun annetaan asiakkaalle kirjallinen muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.
Lue lisää vammaispalveluista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.
Lisätietoa asiakasprosessista ja palvelusuunnitelmasta löydät THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.