Työ, opiskelu ja yrittäjyys
Tavoitteenamme Invalidiliitossa on yhdenvertainen ja esteetön työelämä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään omalla osaamisellaan ja ammattitaidollaan työkykynsä mukaan. Palkkatyön lisäksi osatyökykyinen tai vammainen henkilö voi myös työllistää itsensä yrittäjänä.
Ihmisen työkyky on monien asioiden summa. Työkyky muodostuu fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyssä tapahtuu elinaikana monia muutoksia.
Vamma tai sairaus ei automaattisesti tee ihmisestä osatyökykyistä. Osatyökykyisyyden tai vammaisuuden perusteella voi olla kuitenkin oikeutettu erilaisiin palveluihin ja tukimuotoihin niin työelämään kuin koulutukseenkin hakeutuessa. Myös hyvin suunnitellut ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut edesauttavat vammaisen tai osatyökykyisen henkilön osallistumista työelämään.
Vammaisuus ja terveydentila on mainittu sekä perustuslaissa että yhdenvertaisuuslaissa kiellettyinä perusteina asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa niin viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä kuin työnantajiakin arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan.
Lisäksi yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle henkilölle, joka katsoo tulleensa syrjityksi kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi työtä tai virkaa hakiessa taikka työ- tai virkasuhteessa. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan niitä työnantajaa velvoittavia, välttämättömiä muutoksia työympäristössä tai työtavoissa, jotka mahdollistavat myös vammaisen henkilön yhdenvertaisen osallistumisen työelämään.
Työmarkkinatorilta löydät kootusti tietoa työllistymisen palveluista.
Tietoa yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä löydät Yhdenvertaisuus.fi -sivustolta.
Lisätietoja: tyollisyys@invalidiliitto.fi
Sopivaa työtä kaikille -hankkeen kokemukset
Invalidiliitto toteutti Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennuksia vuosina 2019-2021.
Yksilöllistä valmennusta sai noin 200 henkilöä. Valtakunnallisessa työelämävalmennuksessa 40 prosentille löytyi sopivaa työtä tai sopiva koulutusmuoto ja yhteensä 53 prosentille löytyi omaan tilanteeseen sopiva ratkaisu. Erityistä tukea tarvitsevien valmennuksessa työllistymisprosentti oli 26 ja kaikkiaan 66 prosenttia jatkopolutettiin.
Valmennuksiin osallistuneet henkilöt työllistyivät hyvin moninaisiin työtehtäviin eikä tyypillistä työllistävää alaa löydy. Sopivia työtehtäviä löytyi toimisto- tai jäsensihteerin tehtäviin sekä ohjaajan tehtäviin (lapset, nuoret, vanhukset). Työtä löytyi myös ravintola-, tekniikka- ja puhdistusaloilta sekä kiinteistö- ja laitoshuoltajana, kirjanpitäjänä, myyjänä, puhelinhaastattelijana, projektityöntekijänä, viestinnän suunnittelijana, henkilökohtaisena avustajana, hoiva-avustajana, atk-tallentajana, johdon konsulttina, rakennusmiehenä, sähkösuunnittelijana, tulkkina, tuntiopettajana ja niin edelleen.
Onnistuneet työllistymistarinat viestivät siitä, mitkä ovat niitä konkreettisia keinoja, joiden avulla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat voivat työllistyä. Näitä keinoja systemaattisesti käyttäen on mahdollista saada tuloksia. Sopivaa työtä kaikille -valmennuksissa valmentajan tuki työtä etsivälle oli sellaisten työpaikkojen etsintää, joihin työnhakijan työkyvyt ja osaaminen soveltuvat. Tärkeässä roolissa työllistymisissä oli se, että valmentajat hyödynsivät työmarkkinaosaamistaan ja etsivät soveltuvia työtehtäviä työnhakijoille. Työnhakijat hyödynsivät valmentajan tukea oman osaamisen ja työkyvyn suhteuttamisessa tarjolla oleviin työtehtäviin sekä pystyvyyden tunteen vahvistamisessa. Vammaiset ja osatyökykyiset työnhakijat tarvitsevat tukea niiden työpaikkojen löytämiseen (ja mahdolliseen räätälöintiin), joihin heidän työkykynsä soveltuu. Erilaisia tukimuotoja myös käytettiin työllistymisten edistämisessä, eniten palkkatukea ja työkokeilua.
Onnistumisten kannalta erittäin tärkeässä roolissa näyttäytyi työtä etsivän tukena työskentelevän ammattilaisen ammattitaito hahmottaa työtehtäviä, työkykyä sekä ennen kaikkea ymmärrys vamman tai toimintaesteen haasteista mutta myös mahdollisuuksista suhteessa työtehtäviin. Osaamista tarvitaan erityisesti työkyvyn tunnistamiseen ja työtehtävien mukautusten ja räätälöinnin mahdollisuuksiin. Lisäksi ammattilaiselta vaaditaan palvelujärjestelmän ymmärrystä, että voi antaa tukea myös muiden palvelujen järjestelyssä.
Tutustu Sopivaa työtä kaikille -loppuraporttiin (pdf)
Sivu päivitetty 19.12.2024
