Vammaiset henkilöt ovat haavoittuva vähemmistö, joka kokee enemmän syrjintää kuin muu väestö. Vammaisuus on moninaista ja vammaisiin henkilöihin voi kohdistua vamman lisäksi syrjintää iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, kielen, alkuperän tai muun ominaisuuden perusteella (esim. vammainen lapsi tai vammainen maahanmuuttaja). Tällöin puhutaan moninkertaisesta tai risteävästä haavoittuvuudesta ja syrjinnästä.
Vammaiset lapset ja nuoret kokevat muita nuoria enemmän syrjivää kiusaamista ja fyysistä uhkaa kouluterveyskyselyjen perusteella, joten eriarvoisuuskehitys voi käynnistyä varsin nuorena. Kaikenikäiset vammaiset henkilöt kokevat myös enemmän väkivaltaa kuin muu väestö, ja väkivaltakokemukset voivat ilmetä useissa eri elämänvaiheissa. Haasteet myös kasautuvat. Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilla voi ilmoittaa syrjinnästä ja vihapuheesta. Jos kyseessä on rikos, rikoksen kohteen tai todistajan tulee ilmoittaa poliisille, ja erikseen kannattaa mainita epäilystä viharikoksesta.
Eri kyselyistä tulee esiin vammaisten ihmisten syrjintäkokemukset työelämässä. Kokemuksia on kertynyt rekrytointitilanteissa, uralla etenemisessä ja työyhteisön osallisuudessa, vaikka syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty niintyöhön otettaessa, työnteon aikana kuin työn päättämistilanteissa, ja laki velvoittaa myös kohtuullisiin mukautuksiin. Työssä tapahtuvasta syrjinnästä voi olla yhteydessä joko yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai työsuojeluviranomaiseen.
Alasivuilta löytyy lisätietoa ja tahoja, joilta saa apua.
Alla linkit syrjinnän kieltäviin lakeihin
Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista
Asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
Suomen perustuslaki
Yhdenvertaisuuslaki
Tasa-arvolaki