Invalidiliiton esteetön toimitalo Helsingissä talvella. Kuvituskuva.
Invalidiliiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissä Mannerheimintien varrella. Talo on Invalidiliiton rakennuttama ja nimensä mukaisesti se toimii esimerkkinä esteettömästä toimistoarkkitehtuurista. Vuonna 2008 käyttöön otetussa talossa on monia esteettömyyden kannalta olennaisia ratkaisuja.

Vihreää sähköä esteettömään toimitaloon

Invalidiliiton esteettömän toimitalon katolle on asennettu aurinkovoimala syksyllä 2020. Helen Oy:n asentamat aurinkopaneelit tuottavat energiaa tasaisesti ympäri vuoden, joten osa kiinteistön sähkönkulutuksesta katetaan täysin päästöttömästi. Helen Oy:n sivulta voit seurata aurinkovoimalan tehoa.

Esteettistä yhdenvertaisuutta

Esteettömyys on asia, jonka huomaa vasta sen puuttuessa. Invalidiliiton Esteetön toimitalo on esimerkki hyvännäköisestä ja tyylikkäästä toimistorakennuksesta.

Toimitalon erottaa ulkoapäin muista ainoastaan siitä, että portaiden sijaan kadulle kuljetaan loivaa luiskaa pitkin. Luiska symboloi myös yhdenvertaisuutta: kaikki tulijat kulkevat samoja reittejä pitkin, eikä kenenkään tarvitse kulkea takaovesta päästäkseen sisään.

Tilaajalla on tärkeä rooli siinä, että lopputulos on esteetön. Tilaaja määrittelee laatutason ja valvoo sen toteutumista – esteettömyys ei synny automaattisesti.

Esteettömyyden hinta?

Paljon puhutaan esteettömän rakentamisen kustannuksista, ja siitä, onko järkeä rakentaa kaikille soveltuvaa tilaa, jos suurin osa käyttäjistä ei tarvitse esteettömyyttä. Muunneltavuus ja joustavuus ovat toimistotalojen tärkeitä ominaisuuksia, ja nekin ovat esteettömyyttä.

On järkevämpää tehdä kaikille toimiva ja muunneltavissa oleva tila kuin tehdä muutoksia jälkikäteen huomattavasti kalliimmalla hinnalla. Kun esteettömyys on suunnittelun lähtökohta, se ei juurikaan nosta rakentamisen kustannuksia.

Invalidiliiton esteettömän toimitalon kustannukset olivat (alv 0 %): rakennus 1408 e/brm2, tontti ja irtaimisto 507 e/brm2. 

Käyttäjien kokemukset suunnittelun apuna

Talon suunnittelussa tärkeässä roolissa oli niin kutsuttu käyttäjäryhmä, johon kuului eri tavoin vammaisia henkilöitä ja esteettömyyden asiantuntijoita. Esimerkiksi työpisteiden suunnittelun avuksi rakennettiin mallihuoneita ja -työpisteitä, joita käyttäjäryhmän jäsenet ja Invalidiliiton työntekijät testasivat.

Palautteen perusteella hiottiin sekä suuria linjoja että pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi toimiston kalustehankinnat on tehty käyttäjäpalautteen perusteella – pienillä ratkaisuilla saadaan kaikille toimivat työpisteet. 

Niin sanotusta tavallisesta toimistorakennuksesta poikkeavia ratkaisuja, jotka lisäävät esteettömyyttä, ovat esimerkiksi sähköisesti säädettävät työpöydät kaikissa työpisteissä. Talon kaikki wc:t ovat esteettömiä. Selkeät tummuuskontrastit ja puhuva hissi auttavat heikommin näkeviä liikkumaan ympäri taloa.

Kolme teesiä esteettömästä toimistoarkkitehtuurista

  1. Esteetön toimitalo on tehty toimivaksi kaikille.
  2. Esteettömyys ja esteettisyys eivät sulje pois toisiaan.
  3. Esteettömyys ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Se helpottaa kaikkien toimimista ja liikkumista.

Kuvamateriaalia toimitalon esteettömyysratkaisuista
Esite toimitalosta (pdf)

Tukijat

Esteetön toimitalo toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Muita tukijoita olivat: Ilmarinen, Metallityöväen Liitto ry, Pohjola, Sampo Oyj, Software Innovation Finland Oy, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Sähköalojen ammattiliitto ry, Orion Oyj, VVO-yhtymä Oyj

Jaa sosiaalisessa mediassa