Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu

Henkilökohtainen apu on avain itsenäiseen elämään. Se on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäistoiminnoista. 

YK:n vammaissopimuksen velvoite henkilökohtaisen avun sisällöstä

Henkilökohtaisen avun lähtökohtana on vammaisen ihminen itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja omien valintojen mahdollistaminen vamman tai sairauden estämättä. Henkilökohtaista apua turvaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen 19. artikla Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä. Tämän perusteella vammaisilla ihmisillä tulee olla yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samankaltaisia valintoja kuin muut.

Sopimuksen mukaan henkilökohtainen apu on yksi palvelukokonaisuus kotiin annettavista palveluista mukaan lukien asumis- ja laitospalvelut sekä muut yhteiskunnan tarjoamat palvelut, joita tarvitaan tukemaan vammaisten ihmisten elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua siitä. Sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus tukipalveluihin, jotka vahvistavat itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteisössä. Palvelu voi olla siis myös jotain muutakin kuin henkilökohtainen apu, kunhan sillä turvataan yksilöllisesti vammaisen ihmisen itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteisössä ilman eristämistä ja erottelua siitä. Sopimuksella vahvistetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille ja taataan mahdollisuus nauttia oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää.

Mitä henkilökohtainen apu on

Vammainen henkilökohtaisen avun käyttäjä määrittelee itse lain ja hallintopäätöksen rajoissa sen, mihin, missä ja milloin hän henkilökohtaista apua käyttää ja on palvelun käyttäjänä ohjaavassa roolissa. Avuntarpeen määrittelyn ei tule perustua täysin toisen henkilön esittämiin näkemyksiin. Henkilökohtainen apu voisi sisältää tukea avustamistoimenpiteissä sekä omahoidollisia toimenpiteitä, kunhan apu ei kohdistu pääasiassa hoitoa, hoivaa tai valvontaa. Avuntarpeen ei tule myöskään johtua pääasiallisesti ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.

Tulkintaa ja käytäntöä tukee myös YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksesta annettu vammaisoikeuskomitean yleiskommentti 2017 antamaa yleiskommenttia nro 5 ”Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteiskunnassa”.  Yleiskommentissa edellytetään, että vammaissopimuksessa tarkoitetun henkilökohtaisen avun on oltava ”person directed” ja ”user led”.

Lue lisää YK:n vammaiskomitean ratkaisu korostaa oikeutta itsenäiseen elämään

Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällaista hoivaa, hoitoa ja valvontaa on ainakin sellainen hoito ja huolenpito, jota annetaan pääasiassa lääketieteellisin perustein tai sellainen hoito ja huolenpito, jota on annettavissa henkilön vammaisuudesta tai sairaudesta riippumatta, esimerkiksi ns. perushoito.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 

• kotona ja kodin ulkopuolella
• työssä ja opiskelussa 
• harrastuksissa
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. 

Henkilökohtainen apu kohdistuu toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä.

Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat

Henkilökohtaista apua voidaan järjestää kolmella eri tavalla.

• Työnantajamalli: Hyvinvointialue korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset.
• Palveluseteli: Hyvinvointialue antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin.
• Hyvinvointialueen järjestämä tai ostopalvelu: Hyvinvointialue hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse.

Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin palveluihin.

Uusi vammaispalvelulaki toi muutoksia henkilökohtaiseen apuun

Eduskunta vahvisti keväällä 2023 vammaispalvelulakia koskevan uudistuksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan lokakuussa 2023. Lakiuudistus monipuolisti yksilöllisiä palveluita. Palveluasumisen, eli asumisen tuen palvelujen ja henkilökohtaisen avun rinnalle uudessa vammaispalvelulaissa säädettiin oikeus erityisen osallisuuden tukeen, tuettuun päätöksentekoon ja vaativaan moniammatilliseen tukeen. Lain uudistuksen myötä vahvistettiin myös vammaisten lasten ja heidän perheidensä asemaa ja laajennettiin oikeutta lyhytaikaiseen huolenpitoon. Samalla henkilökohtaiseen apuun ja sen saamisedellytyksiin tehtiin muutoksia. Päivitämme sivuja tältä osin lain voimaantullessa. 

Lisätietoa uuden vammaispalvelulain voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä

Lisätietoa Invalidiliitto; Vammaispalvelulain uudistaminen

Tutustu, Invalidiliiton ratkaisuehdotus vammaispalvelulainsäädännön uudistamista koskevan lakiesityksen henkilökohtaisen avun kehittämiseksi (Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/12531/2021)

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta

• THL, Vammaispalvelujen käsikirja henkilökohtainen apu
• Henkilökohtaisten avustajien ja työnantajien liiton kotisivut
• Henkilökohtaisten avustajien ja työnantajien liiton Youtube-videokanava