Vammautumisen jälkeen

Tältä sivulta löydät tietoa

• sosiaaliturvan hakemisesta
• lääketieteellisestä seurannasta ja kuntoutuksesta
• palvelutarpeen arvioinnista ja palvelusuunnitelmasta
• vammaispalvelulakiin perustuvista itsenäisen asumisen tukimuodoista
• vertaistuesta.

Alkuvaiheessa vammautunut ihminen ja hänen läheisensä saavat tukea ja ohjausta terveydenhuollosta muun muassa alkuvaiheen sosiaaliturvan osalta. Palveluita järjestää kunnan sosiaalitoimi, kuten vammaispalvelun sosiaalityö.

Alkuvaiheessa esiin tulevia keskeisiä asioita voivat olla

• taloudellinen toimeentulo
• kuntoutus
• asumisen järjestelyt
• avustamiseen liittyvät tarpeet
• liikkuminen kodissa ja kodin ulkopuolella.

Vammaispalvelulain mukaisesti palvelut kohdentuvat vaikeavammaiselle ihmiselle. Ne ovat käyttäjälle maksuttomia, kuljetuspalvelun omavastuuta lukuun ottamatta. Kuljetuspalvelulla tuetaan kodin ulkopuolella liikkumista taksia tai invataksia käyttäen. Palvelusta peritään asiakkaalta julkisen liikenteen mukainen maksu (Vpl 4 §).

Uusi tilanne on usein hämmentävä ja täynnä kysymyksiä. Kysymyksiin saa vastauksia ja konkreettisia ratkaisuja.

Invalidiliitossa ohjataan ja neuvotaan tarvittaessa vammautuneita ihmisiä elämän uusissa tilanteissa, kuten sosiaaliturvan hakemisessa ja apuvälineasioissa sekä palveluiden hakemisessa. Lisäksi annamme neuvontaa vertaistukeen liittyen. Lue lisää Invalidiliiton neuvonnasta.

Sosiaaliturvan hakeminen

Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta erillisellä hakemuksella. Osa työnantajista maksaa sairausajan palkkaa TES:n määrittelemän ajan. Työnantajalle tarvitaan A-todistus sairauslomasta ja pidempiaikaista sairauspäivärahaa varten tarvitaan B-lausunto Kelaan. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää. Omavastuuaika on yhdeksän päivää. Lisätietoa sairauspäivärahasta Kelan sivuilta. 

Vammaisetuuksiin eli vammaistukeen ja eläkkeen saajan hoitotukeen tarvitaan erillinen hakemus ja C-lausunto. Lisätietoa vammaistuesta Kelan sivuilta. 

Liikenne- tai tapaturmavakuutuslakiin perustuvaa ansiomenetyskorvausta tai päivärahaa haettaessa pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Jos vammautuminen on tapahtunut liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla ansiomenetyskorvauksella.

Jos vammautuminen on tapahtunut työssä tai työmatkalla liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla päivärahalla. Vakuutusyhtiö tarvitsee lääketieteellisen selvityksen tilanteesta E-lausunnolla. Lue lisää Liikennevahinkolautakunnan kotisivuilta. 
Lisätietoa löytyy myös Tapaturmavakuutuskeskuksen kotisivuilta. 

Lääketieteellinen seuranta ja kuntoutus

Terveydenhuollossa määritellään sairausloman ohella myös jatkokuntoutuksen tarve ja lääketieteellinen seuranta huomioiden psyykkinen tuki muutostilanteessa. On hyvä varmistaa, kun sairaalajakso on päättymässä, missä seuranta toteutetaan ja miten usein.

Sairaalajakson aikana alkanut kuntoutus jatkuu usein hoitojakson jälkeen. Se voidaan toteuttaa laitoskuntoutuksena ja/tai avokuntoutuksena. Myöhemmin kuntoutusta voi hakea korvattavaksi Kelasta. Tällöin oman hakemuksen lisäksi tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma.

Alkuvaiheessa kuntoutus tulee terveydenhuollon maksusitoumuksella tai terveydenhuollon omana toimintana. Tällöin asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu, joka kartuttaa kalenterivuoteen sidottua terveydenhuollon maksukattoa, vuonna 2024 se on 762 €.  Terveydenhuollon maksukatosta voit lukea lisää sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta. 

Liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä sotilastapaturmavakuutus korvaavat kuntoutusta. Maksusitoumusta kuntoutuksiin haetaan E-lausunnolla tai muulla lääketieteellisellä arviolla kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteista. Lisätietoja voi kysyä kuntoutuksen liittyviin kysymyksiin omasta vakuutusyhtiöstä.

Apuvälineet ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta ja tukevat itsenäistä toimintakykyä. Ensimmäiset apuvälineet arvioidaan jo alkuhoidon vaiheessa ennen siirtymistä kotiin tai jatkokuntoutukseen terveydenhuollossa. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuollossa toimii kuntoutusohjaajia, jotka auttavat kuntoutusprosesseissa esimerkiksi kuntoutussuunnitelman osalta.

Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

Palveluiden järjestymistä tukee palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuva palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä hyvinvointialueen vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Siihen kirjataan vammaisen ihmisen yksilöllinen palvelujen tarve sekä hänelle riittävät ja sopivat tavat järjestää tarvittava apu kotiin ja kodin ulkopuolelle. Palveluntarpeen arvioinnissa voi olla mukana myös muita tilanteen ja vammautuneen henkilön toimintakyvyn tuntevia asiantuntijoita.

Palvelusuunnitelma ei ole päätös, vaan sen lisäksi aina edellytetään, että asiakas hakee palvelut erikseen. Hakemukseen viranomainen antaa kirjallisen hallintopäätöksen.

Vammaispalvelulakiin perustuvia itsenäisen asumisen tukimuotoja

Vammautumisen jälkeen tulee muuttuneesta toimintakyvystä johtuen arvioitavaksi, voiko henkilö palata takaisin omaan kotiinsa. Usein kotiin palaaminen edellyttää vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden tekemistä. Toisaalta asumisen osalta epävarmoissa tilanteissa voi hakea vammaispalvelun kautta päätöstä arvioivan ja valmentavan asumisen jaksoon. Validia Asuminen järjestää lyhyt- sekä pitkäaikaista asumista esteettömissä asunnoissa.

Lisätietoa 

• Asunnon muutostöistä omaan kotiin löydät lisätietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.
• Henkilökohtainen apu tukee vaikeavammaisia henkilöitä päivittäisissä toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella, kuten asioinnissa, harrastamisessa, työssäkäynnissä ja yhteiskunnallisen osallistumisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä (Vpl 8c§). Lue lisää vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta Invalidiliiton sivuilta.
• Omaishoidosta ja omaishoidon tuesta lisätietoa löytyy Omaishoitajaliiton sivuilta.
• Kotipalvelu tai kotihoito voi olla osa palvelukokonaisuutta.
• Arvioiva ja valmentava asuminen. Välivaihe kotiin siirtymiselle tai sopivan asumismuodon ja tarvittavien apujen arvioimiseen. 
• Palveluasuminen kotona tai palvelutalossa. Lue lisää palveluasumisesta Invalidiliiton kotisivuilta.

Eri palveluvaihtoehdoista voi tarvittaessa yhdistellä yksilölliseen avun tarpeeseen vastaavan kokonaisuuden. On tärkeää tuoda esiin nämä asiat ja omat näkemykset muun muassa asumisen järjestelyistä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. 

Vertaistuki

Vertaistuki on henkilön tai perheen saamaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukea ja ohjausta henkilöltä, perheeltä tai ryhmältä, jolla on omakohtainen kokemus vastaavanlaisesta vammasta tai sairaudesta.

Vertaiselle voi ilmaista kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita, sillä ne ovat tuttuja samoja asioita kokeneelle. Vertaiselta löytyy kokemuksen myötä syntynyttä asiantuntemusta, jota ei ole kellään muulla. Häneltä voi saada tärkeitä käytännön tietoja ja neuvoja, joiden avulla on helpompaa selviytyä käytännön asioiden hoitamisessa.

Vertaistukea voi saada vertaistukihenkilöltä tai vertaisperheeltä, joilla on kokemusta vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen arjesta pitkältä ajalta. Lisätietoa vertaistuesta löytyy Suomen Amputoidut ry:n sivuilta. Lue lisää vertaistuesta myös Invalidiliiton sivuilta.