Vammautumisen jälkeen

Tältä sivulta löydät tietoa

• sosiaaliturvan hakemisesta
• lääketieteellisestä seurannasta ja kuntoutuksesta
• palvelutarpeen arvioinnista ja palvelusuunnitelmasta
• vammaispalvelulakiin perustuvista itsenäisen asumisen tukimuodoista
• vertaistuesta

Alkuvaiheessa vammautunut ihminen ja hänen läheisensä saavat tukea ja ohjausta terveydenhuollosta muun muassa alkuvaiheen sosiaaliturvan osalta. Palveluita järjestää kunnan sosiaalitoimi, kuten vammaispalvelun sosiaalityö.

Alkuvaiheessa esiin tulevia keskeisiä asioita voivat olla

• taloudellinen toimeentulo
• kuntoutus
• asumisen järjestelyt
• avustamiseen liittyvät tarpeet
• liikkuminen kodissa ja kodin ulkopuolella

Vammaispalvelulain mukaisesti palvelut kohdentuvat vammaiselle ihmiselle, jonka vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite on pitkäaikainen tai pysyvä.  Jokaisen palvelun osalta oikeus palveluun määritellään erikseen. Ne ovat käyttäjälle maksuttomia, kuljetuspalvelun omavastuuta lukuun ottamatta. 
Vammaispalvelulaki 675/2023 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Uusi tilanne on usein hämmentävä ja täynnä kysymyksiä. Kysymyksiin usein kaivataan selkeitä vastauksia ja konkreettisia ratkaisuja.

Invalidiliitossa ohjataan ja neuvotaan tarvittaessa vammautuneita ihmisiä elämän uusissa tilanteissa, kuten sosiaaliturvan hakemisessa ja apuvälineasioissa sekä palveluiden hakemisessa. Lisäksi annamme neuvontaa vertaistukeen liittyen. Lue lisää Invalidiliiton neuvonnasta.

Sosiaaliturvan hakeminen

Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta erillisellä hakemuksella. Osa työnantajista maksaa sairausajan palkkaa TES:n määrittelemän ajan. Työnantajalle tarvitaan A-todistus sairauslomasta ja pidempiaikaista sairauspäivärahaa varten tarvitaan B-lausunto Kelaan. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Lisätietoa sairauspäivärahasta Kelan sivuilta.

Vammaisetuuksiin eli vammaistukeen ja eläkkeen saajan hoitotukeen tarvitaan erillinen hakemus ja C-lausunto. Lisätietoa vammaistuesta Kelan sivuilta.

Liikenne- tai tapaturmavakuutuslakiin perustuvaa ansiomenetyskorvausta tai päivärahaa haettaessa pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Jos vammautuminen on tapahtunut liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla ansiomenetyskorvauksella.

Jos vammautuminen on tapahtunut työssä tai työmatkalla liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla päivärahalla. Vakuutusyhtiö tarvitsee lääketieteellisen selvityksen tilanteesta E-lausunnolla. Lue lisää Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan sivuilta. Lisätietoa löytyy myös Tapaturmavakuutuskeskuksen kotisivuilta. 

Lääketieteellinen seuranta ja kuntoutus

Terveydenhuollossa määritellään sairausloman ohella myös jatkokuntoutuksen tarve ja lääketieteellinen seuranta huomioiden psyykkinen tuki muutostilanteessa. On hyvä varmistaa, kun sairaalajakso on päättymässä, missä seuranta toteutetaan ja miten usein.

Sairaalajakson aikana alkanut kuntoutus jatkuu usein hoitojakson jälkeen. Se voidaan toteuttaa laitoskuntoutuksena ja/tai avokuntoutuksena terveydenhuollon järjestämänä. Myöhemmin kuntoutusta voi hakea korvattavaksi Kelasta. Tällöin oman hakemuksen lisäksi tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma.

Alkuvaiheessa kuntoutus tulee terveydenhuollon maksusitoumuksella tai terveydenhuollon omana toimintana. Tällöin asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu, joka kartuttaa kalenterivuoteen sidottua terveydenhuollon maksukattoa, vuonna 2025 se on 762 €. Terveydenhuollon maksukatosta voit lukea lisää sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta.

Liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä sotilastapaturmavakuutus korvaavat kuntoutusta. Maksusitoumusta kuntoutuksiin haetaan E-lausunnolla tai muulla lääketieteellisellä arviolla kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteista. Lisätietoja voi kysyä kuntoutuksen liittyviin kysymyksiin omasta vakuutusyhtiöstä.

Apuvälineet ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta ja tukevat itsenäistä toimintakykyä. Ensimmäiset apuvälineet arvioidaan jo alkuhoidon vaiheessa ennen siirtymistä kotiin tai jatkokuntoutukseen terveydenhuollossa. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuollossa toimii kuntoutusohjaajia, jotka auttavat kuntoutusprosesseissa esimerkiksi kuntoutussuunnitelman osalta.

Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

Palveluiden järjestymistä tukee palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuva asiakassuunnitelma, joka laaditaan yhdessä hyvinvointialueen vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Siihen kirjataan vammaisen ihmisen yksilöllinen palvelujen tarve sekä hänelle riittävät ja sopivat tavat järjestää tarvittava apu kotiin ja kodin ulkopuolelle. Palveluntarpeen arvioinnissa voi olla mukana myös muita tilanteen ja vammautuneen henkilön toimintakyvyn tuntevia asiantuntijoita.

Asiakassuunnitelma ei ole päätös, vaan sen lisäksi aina edellytetään, että asiakas hakee palvelut erikseen. Hakemukseen viranomainen antaa kirjallisen muutoksenhakukelpoisen hallintopäätöksen.

Vammaispalvelulakiin perustuvia itsenäisen asumisen tukimuotoja

Vammautumisen jälkeen tulee muuttuneesta toimintakyvystä johtuen arvioitavaksi, voiko henkilö palata takaisin omaan kotiinsa. Usein kotiin palaaminen edellyttää vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden tekemistä. Vammaispalvelulaki mahdollistaa asumisen tuen, joka tulee järjestää yksilöllisen tarpeen mukaisesti riippumatta asumismuodosta.

Lisätietoa 

• Asumisen tuesta Asumisen tuki - THL
• Henkilökohtainen apu tukee vammaisia henkilöitä päivittäisissä toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella, kuten asioinnissa, harrastamisessa, työssäkäynnissä ja yhteiskunnallisen osallistumisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu - THL
• Omaishoidosta ja omaishoidon tuesta lisätietoa löytyy Omaishoitajaliiton sivuilta

Eri palveluvaihtoehdoista voi tarvittaessa yhdistellä yksilölliseen avun tarpeeseen vastaavan kokonaisuuden. On tärkeää tuoda esiin nämä asiat ja omat näkemykset muun muassa asumisen järjestelyistä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Vertaistuki

Vertaistuki on henkilön tai perheen saamaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukea ja ohjausta henkilöltä, perheeltä tai ryhmältä, jolla on omakohtainen kokemus vastaavanlaisesta vammasta tai sairaudesta.

Vertaiselle voi ilmaista kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita, sillä ne ovat tuttuja samoja asioita kokeneelle. Vertaiselta löytyy kokemuksen myötä syntynyttä asiantuntemusta, jota ei ole kellään muulla. Häneltä voi saada tärkeitä käytännön tietoja ja neuvoja, joiden avulla on helpompaa selviytyä käytännön asioiden hoitamisessa.

Vertaistukea voi saada vertaistukihenkilöltä tai vertaisperheeltä, joilla on kokemusta vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen arjesta pitkältä ajalta. Lisätietoa vertaistuesta löytyy Suomen Amputoidut ry:n sivuilta. Lue lisää vertaistuesta myös Invalidiliiton sivuilta.