Yhdistyksen nimi on Invalidiliitto ry, ruotsiksi Invalidförbundet rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Finnish Association of People with Physical Disabilities.
Yhdistys on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on Suomi. Invalidiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Invalidiliiton tarkoituksena on edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden (myöhemmin ”vammaiset henkilöt”) mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.
Invalidiliitto vaikuttaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Invalidiliitto
Invalidiliitto hankkii varoja toimintaansa varten jäsenmaksuilla, varainkeräyksillä, arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, tuottamalla vammaisten henkilöiden tarvitsemia kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluja, julkaisu- ja koulutustoimintaa, toimialansa asiantuntijapalveluita sekä hankkimalla ja omistamalla tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä, sekä muulla toiminnalla.
Invalidiliiton varsinaiseksi jäseneksi, jota näissä säännöissä nimitetään jäsenyhdistykseksi, voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai liitto, joka edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden asemaa.
Jäsenyhdistyksen on hyväksyttävä Invalidiliiton säännöt, sitouduttava toteuttamaan Invalidiliiton tarkoitusta ja noudattamaan Invalidiliiton toimintaperiaatteita.
Invalidiliiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yritys tai yhteisö tai 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka haluaa edistää Invalidiliiton tarkoituksen toteutumista.
Kannattajajäsenellä ei ole ääni-, puhe- eikä läsnäolo-oikeutta Invalidiliiton kokouksissa.
Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen tai liiton on haettava jäsenyyttä kirjallisesti liittohallitukselta. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus varsinaisten henkilöjäsenten määrästä. Yhdistysten ja liittojen, joilla on jäsenyhdistyksiä, tulee ilmoittaa myös jäsenyhdistysten määrä sekä yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä.
Kannattajajäsenten hyväksymisestä, hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä päättää liittohallitus.
Jäsenyhdistyksen tulee maksaa liittovaltuuston määräämä jäsenmaksu (myöhemmin ”liittomaksu”) kalenterivuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Liittomaksun perusteena on jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä edellisen vuoden viimeisenä päivänä.
Kannattajajäsenten liittomaksun suuruudesta päättää liittovaltuusto.
Liittovaltuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi loka-marraskuussa pidettävällä liittoäänestyksellä. Se voidaan toimittaa erillisenä äänestystilaisuutena, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Liittoäänestyksessä äänioikeutettuja ovat jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet.
Äänioikeudesta määrätään tarkemmin liittoäänestysjärjestyksessä.
Liittoäänestyksen toimittamista varten Invalidiliiton toiminta-alue jaetaan äänestysalueisiin liittovaltuuston vahvistaman äänestysaluejaon mukaisesti. Yksi äänestysalue muodostuu valtakunnallisesta nuorten, 15–29- vuotiaiden äänestysalueesta, josta määrätään tarkemmin liittoäänestysjärjestyksessä. Jäsenyhdistyksistä voi asettua ehdolle jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.
Liittoäänestyksessä ääni annetaan jollekulle oman äänestysalueen ehdokkaalle. Nuorten äänestysalueen äänestyksestä määrätään tarkemmin liittoäänestysjärjestyksessä. Valituksi tulevat äänestysalueella suurimman äänimäärän saaneet ehdokkaat. Jokaiselta äänestysalueelta valitaan vähintään yksi liittovaltuutettu ja yksi varavaltuutettu.
Liittovaltuustoon valitaan 39 liittovaltuutettua sekä yksi varavaltuutettu jokaiselta äänestysalueelta. Kultakin äänestysalueelta valittavien liittovaltuutettujen lukumäärä määräytyy äänestysalueen jäsenyhdistysten varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan.
Liittoäänestyksestä määrätään tarkemmin liittovaltuuston vahvistamassa liittoäänestysjärjestyksessä, jonka valmistelee liittoäänestystoimikunta.
Liittovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalivuotta seuraavan vuoden tammikuussa pidettävään järjestäytymiskokoukseen.
Invalidiliiton päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Invalidiliiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus.
Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenenä ei voi toimia henkilö, joka on työsuhteessa Invalidiliittoon tai sen määräysvallassa olevaan yritykseen tai yhteisöön.
Liittovaltuuston jäseniä ovat 39 liittovaltuutettua sekä yksi (1) varavaltuutettu jokaiselta äänestysalueelta. Liittovaltuuston toimikausi on neljä (4) vuotta.
Mikäli liittovaltuutettu tulee valituksi liittohallitukseen, hänen tilalleen nousee ensimmäinen valitsematta jäänyt henkilö samalta äänestysalueelta. Kun liittovaltuusto on täysilukuinen (39), jokaiselle äänestysalueelle nimetään yksi (1) varavaltuutettu äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.
Mikäli liittovaltuutettu on pysyvästi estynyt toimimasta tai on menettänyt oikeuden toimia liittovaltuuston jäsenenä, hänen tilalleen nousee varavaltuutettu. Liittovaltuustoa ei muutoin täydennetä valtuustokauden aikana.
Liittovaltuusto kokoontuu kevätkokoukseen touko-kesäkuussa, syyskokoukseen marras-joulukuussa sekä toimikautensa alussa järjestäytymiskokoukseen tammikuussa.
Liittohallituksen on kutsuttava koolle liittovaltuuston ylimääräinen kokous, jos liittohallitus pitää sitä välttämättömänä tai mikäli 1/3 varsinaisista liittovaltuutetuista sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatii.
Liittohallitus lähettää liittovaltuuston kokouskutsun liittovaltuutetuille sähköisesti tai postitse vähintään neljä viikkoa ennen kokousta ja esityslistan liitteineen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Esityslista liitteineen lähetetään sähköisesti tai postitse tiedoksi jäsenyhdistyksille kaksi viikkoa ennen kokousta.
Liittovaltuuston kokouksessa varsinaisilla liittovaltuutetuilla on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus. Varavaltuutetulla on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus vain, mikäli varsinainen liittovaltuutettu on estynyt osallistumasta liittovaltuuston kokoukseen. Liittohallituksen jäsenillä on liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet liittovaltuutetuista on läsnä.
Liittovaltuuston kokoukseen voi osallistua liittohallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa.
Liittovaltuuston kokous voidaan järjestää liittohallituksen päätöksellä ilman kokouspaikkaa siten, että liittovaltuutetut käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Liittohallitus voi päättää, että liittovaltuuston kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Liittovaltuutetuilla on oikeus osallistua liittovaltuuston kokoukseen vain tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu ilmoitettavan osallistumistavan sitovuudesta. Varavaltuutetun ilmoittautuminen käsitellään tapauskohtaisesti.
Liittovaltuuston järjestäytymiskokous
Liittovaltuuston kevätkokous
Liittovaltuuston syyskokous
Lisäksi liittovaltuusto
Liittohallitukseen kuuluu Invalidiliiton puheenjohtaja ja yhdeksän (9) jäsentä, joista yksi on varapuheenjohtaja. Liittohallituksen toimikausi on sama kuin liittovaltuuston toimikausi.
Invalidiliiton puheenjohtaja voi toimia tehtävässään enintään kolme (3) peräkkäistä toimikautta yhtäjaksoisesti ja liittohallituksen jäsen enintään kaksi (2) peräkkäistä toimikautta yhtäjaksoisesti.
Liittohallitus kokoontuu Invalidiliiton puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun Invalidiliiton puheenjohtaja (tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja) sekä yli puolet liittohallituksen jäsenistä on läsnä.
Liittovaltuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksessa.
Liittohallitus
Jäsenyhdistys voi tehdä aloitteita Invalidiliitolle. Liittohallitus käsittelee tehdyt aloitteet ja toimeenpanee ne tai valmistelee aloitteet päätettäväksi liittovaltuustolle. Aloitteista määrätään tarkemmin liittohallituksen vahvistamalla erillisellä toimintaohjeella.
Invalidiliiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja muut asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen maaliskuun loppua.
Invalidiliiton nimen kirjoittavat Invalidiliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä ne Invalidiliiton toimihenkilöt, jotka liittohallitus on siihen määrännyt, kaksi yhdessä..
Liittohallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14 §:n määräämin perustein tai jos jäsen toimii vastoin Invalidiliiton tarkoitusperiä tai rikkoo Invalidiliiton sääntöjä tai Invalidiliiton toimielimien päätöksiä.
Jäsen voi erota Invalidiliitosta yhdistyslain 13 §:n mukaisesti.
Invalidiliitto voi nimetä kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka liittohallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt Invalidiliiton hyväksi. Kunniapuheenjohtajan nimeämisestä päättää liittovaltuusto liittohallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajasta ei ole liittomaksuvelvoitetta.
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liittovaltuusto.
Sääntöjen muuttaminen edellyttää, että asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosehdotus saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä.
Invalidiliiton purkamisesta päättää liittovaltuusto. Invalidiliiton purkaminen edellyttää, että asia on mainittu kokouskutsussa ja että Invalidiliiton purkamista kannattaa vähintään ¾ kokouksessa annetuista äänistä.
Invalidiliiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään Invalidiliiton jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien edistämiseksi liittovaltuuston viimeisessä kokouksessa päättämällä tavalla.
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään yhdistysrekisteriin.