Koulutus- ja työllisyyspolitiikka

Vammaisten ihmisten osallisuus työelämässä on vähäisempää kuin muun väestön. Heidän tulonsa perustuvat muuta väestöä yleisemmin erilaisiin tulonsiirtoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkatulojen sijaan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat eläketulot ja vammaisetuudet. Vammaisten ihmisten koulutus- ja työllistämispalveluiden parantaminen edellyttää monialaista yhteistyötä sekä rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia. Nuorten työelämään pääsemisessä ratkaiseva askel on opiskelujen jälkeisen ensimmäisen työpaikan saaminen.

Vaikka vammainen ihminen olisi täysin työkykyinen koulutustaan vastaavaan työhön, on edessä usein joko asenteellisia esteitä tai fyysisiä esteitä. Fyysisiä esteitä voidaan poistaa ylipäätään edistämällä yhteiskunnan esteettömyyttä, mutta myös luomalla vahvempia rakenteita esteettömyyden edistämiseksi. Asenteellisten esteiden poistaminen edellyttää tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä kaikilla toimijoilla. Tiedon lisäämiseksi voidaan toteuttaa erilaisia selvityksiä ja ymmärryksen lisäämiseksi on mahdollista esimerkiksi tiivistää yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa.

Tilastokeskuksen elinolotilaston dataa toimintarajoitteisten ihmisten työllisyysasteesta.

Invalidiliiton tavoitteet pääministeri Orpon hallituskaudelle

Invalidiliitto esitti uudelle hallitukselle seuraavia tavoitteita:

• Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti selvityksen vammaisten ihmisten työllistymisen rakenteellisista esteistä. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että selvityksen jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin esteiden poistamiseksi. Lue lisää selvityksestä: Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet (2020)
• Edellisen hallituskauden Työkykyohjelman toimenpiteiden jatkaminen.  Toimenpiteitä tulee jatkaa, jotta hyvinvointialueilla ja kunnissa muodostuu vammaisten henkilöiden työllisyyttä tukevia käytäntöjä ja palveluprosesseja. 
• Työnantajapalveluita tulee edelleen kehittää ja vahvistaa työnantajien opastusta, neuvontaa ja tukea rekrytoinnissa. Työllisyyspalveluiden osaamista tulee vahvistaa, jotta ammattilaiset löytävät työtilaisuuksia vammaisille työnhakijoille. Katso iStudion jakso työnantajayhteistyön merkityksestä.
• Työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen siten, että 1) tuen maksimitasoa korotetaan, 2) tuki on käytettävissä kustannuksiin, joita syntyy siirtymissä työpäivän aikana, 3) tukea voi saada myös saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvissä järjestelyissä ja 4) vammaisen yrittäjän olisi mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea.
• Työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamisen kehittäminen joustavammaksi. Työkyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia on työstetty useita vuosia. Invalidiliitto kannattaa lineaarisen mallin kehittämistä edelleen. Lue Anne Mäen blogi lineaarisen mallin kariutumisesta
• Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden edistäminen kehittämällä tukijärjestelmä,  joka mahdollistaa kaikkien saatavilla olevien perustamistukien myöntämisen myös eläkkeensaajan statuksella oleville vammaisille yrittäjille tai sellaisille osakeyhtiöille, joiden perustajajäsenissä on vammaisia eläkkeensaajia. Mikäli elinkeinotuki evätään, koska vammainen henkilö ei täytä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä, tulisi olla mahdollisuus hakea työolosuhteiden järjestelytukea yritystoiminnan käynnistämiseen. Lue lisää selvityksestä Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki.
• Työllistämisehtoa tulee hyödyntää useammin julkisissa hankinnoissa.

Yhdenvertaisesti työelämässä hallitusohjelmatavoitteet pdf-tiedostona

Hallitusohjelmakirjaukset positiivisia vammaisten työllistämisen edistämisessä

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka sopivat yhteen Invalidiliiton esittämien tavoitteiden kanssa. Poimintoja hallitusohjeimasta:

• Työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten, romanien, eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajanaisten, työelämään osallistumisen lisäämiseksi toteutetaan toimintaohjelma.
• Hallitus edistää vammaisten ja osatyökykyisten arvostusta työelämän täysivaltaisina jäseninä. 
• Osatyökykyisillä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla on oltava nykyistä joustavammin mahdollisuuksia osallistua työelämään. Työelämässä on edelleen liian jyrkät rajat esimerkiksi kokoaikaisen työssäolon ja työttömyyden välillä. Erityisesti vammaisten henkilöiden kannustimia ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille parannetaan, sekä edistetään lapsena ja nuorena vammautuneiden polkua työelämään. 
• Hallitus lisää tietoisuutta vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksista. 
• Hallitus kehittää työolosuhteiden järjestelytukea ja lisää sen tunnettuutta työnantajille ja TE-asiantuntijoille. 
• Työnantajille luodaan kannustimia työn tarjoamiseksi vammaisille henkilöille ja työtä helpottavien välineiden käyttöä edistetään tehokkaalla viestinnällä suoraan yrityksille yhteistyössä työnantajajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa. 
• Vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan. 
• Hallitus ottaa käyttöön julkisen talouden kannalta kustannustehokkaan osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin, joka tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista, niin että työnteko kannattaa aina. 

Hallitusohjelmaan sisältyy monia muitakin kirjauksia, joilla on mahdollista edistää vammaisten työllistymistä. Lue lisää hallitusohjelmasta valtioneuvoston sivulta.

Muut huomiot hallitusohjelmasta

Hallitusohjelmaan sisältyy kirjauksia, joiden tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, mutta joiden vaikutukset voivat olla ristiriidassa tavoitteen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi:

• Työttömyysturvan muutokset, kuten työssäoloehdon määräytyminen ja suojaosan poisto. Lisätietoa työttömyysturvan muutoksista STM:n sivulla. 
• Palkkatuettu työ ei kerryttäisi työssäoloehtoa . Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa.
• Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä lasketaan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasalle. Kuntoutusrahan määrä lasketaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta samalle tasolle kuin kuntoutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen sairaspäiväraha, johon hänellä olisi ollut oikeus, jos hän kuntoutuksen alkaessa olisi tullut työkyvyttömäksi. Lue lisää Kelan etuuksien muutoksista.
• Sovitellun työttömyysturvaetuuden saajalta voidaan aina edellyttää kokopäivätyön hakemista tai osallistumista TE-palveluiden toimintaan osa-aikaisen työnteon rinnalla.