Vammaisten ihmisten työllisyystilanteesta tarvitaan lisää tietoa
18.2.2022
Vammaisten ihmisten työllisyystilanteesta on vaikea saada yksiselitteistä kuvaa. Aihetta ei ole juurikaan käsitelty tutkimuksissa eikä olemassa olevista rekistereistä saada ulos täsmätietoa. Tarkempaa tietoa tarvittaisiin työllisyystilannetta parantavien toimenpiteiden löytämiseksi. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen käynnistämä Työkykyohjelma kohdistuu osatyökykyisiin työnhakijoihin ja sisältää useita palvelujen kehittämistoimenpiteitä, joilla on merkitystä myös vammaisten ihmisten kannalta.
Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki koulutti Suomen Ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) henkilöstöä vammaisten ihmisten oikeudesta työhön ja työelämään sekä työllisyystilanteesta Suomessa. Koulutuksen järjesti Vammaiskumppanuus ry, joka tarjoaa kehitysyhteistyötä tekeville tahoille tietoa vammaisinkluusiosta ulkoministeriön rahoittamissa hankkeissa.
- Koulutuksen sisältöä koostaessani törmäsin taas käytössämme olevan tiedon vähyyteen ja epämääräisyyteen. On vaikea selostaa vammaisten ihmisten työllisyystilannetta täysin ulkopuolisille, kun tietomme aiheesta ovat aika epämääräisiä, Mäki sanoo.
Arviot työllisyysasteesta vaihtelevat
Suomessa ei ylläpidetä rekisteriä, josta yksiselitteisesti ilmenisi työelämässä tai työttömänä olevien vammaisten ihmisten määrä Suomessa. Vammaisten ihmisten työllisyystilannetta tarkastellaan joko vammaisetuuksien tai työkyvyttömyyseläkkeiden avulla tai ihmisten itse ilmoittamien toimintarajoitteiden välityksellä eri kyselyissä tai palveluissa. Kun työnhakija ilmoittautuu TE-palveluihin, hän voi ilmoittaa terveystilanteestaan toimittamalla lääkärinlausunnon. Näin diagnoosi voidaan merkitä TE-palvelujen järjestelmään.
- Vammaisuus ei kuitenkaan ole mikään yksittäinen diagnoosi, vaan kuten YK:n vammaissopimus vammaisuuden määrittelee: vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa, Mäki sanoo.
EU:n tulo- ja elinolotilastot, Kelan tilastot sekä THL:n selvitykset antavat kaikki hieman erilaiset luvut vammaisten ihmisten työllisyydestä vaihdellen runsaasta kahdestakymmenestä prosentista noin kuuteenkymmeneen prosenttiin. Lisäksi Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen (2018) toteuttamassa kyselyssä vammaisten ihmisten työllisyysasteeksi arvioitiin 20 prosenttia. Tässä vammaisille ihmisille suunnatussa kyselyssä suurimpana työllistymisen esteenä nousi esiin syrjintä työelämässä.
- Erilaiset vammaisten ihmisten työllisyystilannetta arvioivat selvitykset tuottavat kuitenkin sen lopputuleman, että vammaisten ihmisten työllistyminen on vähäisempää kuin muun väestön. Viestit työelämässä koetusta syrjinnästä on otettava vakavasti, Mäki sanoo.
Vammaisten työllisyyttä edistetään monin eri keinoin
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt laajan Työkykyohjelman, jonka puitteissa kehitetään niin TE-palvelujen palvelukokonaisuuksia osatyökykyisille työnhakijoille kuin sote-sektorin työkyvyn tuen palveluita.
- Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat alueellisia hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa palveluja kohdennetusti osatyökykyisille työikäisille ihmisille. Ammattilaisten osaamista kehitetään molemmilla hallinnonaloilla ja lisäksi sote-sektorilla pyritään lisäämään tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien tukena, Mäki sanoo.
Meneillään on myös useita muita muutoksia, joilla on vaikutusta vammaisten työllistymiseen jo lähitulevaisuudessa. Osatyökykyisten työllistymistä edistämään valtio perustaa erityistehtäväyhtiön nimeltä Työkanava Oy. Toimintansa on jo aloittanut Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä Suomessa. Nykyisellä hallituskaudella on laitettu alulle suuria muutosvoimia, joiden tuloksena vammaistenkin ihmisten työllisyystilanne voi parantua.
- Tällä hetkellä työmarkkinoilla vallitsee työntekijäpula useilla toimialoilla. Olemme saaneet liittoon aiempaa enemmän yhteydenottoja työnantajilta. Työntekijöitä etsitään ja työnantajat haluavat käyttää uusia keinoja tavoittaa työntekijöitä. Nyt vaikuttaisi olevan työnhakijoiden markkinat, mikä varmasti auttaa myös vammaisia ihmisiä löytämään jalansijaa työmarkkinoilta, Mäki sanoo.
Lisätietoa: Anne Mäki, Invalidiliitto, koulutuksen ja työelämän asiantuntija, anne.maki@invalidiliitto.fi
