Mitä syrjintä, häirintä tai vihapuhe on?

Kaikilla on velvollisuus puuttua syrjintä- ja häirintätilanteisiin eikä vammaisen henkilön tarvitse sietää tällaista. Apua on saatavilla eri tahoilta.  Jos olet rikoksen uhri tai todistaja, ilmoita rikoksesta poliisille, ja mainitse erikseen, jos epäilet viharikosta. Klikkaa tästä poliisin ohjeisiin rikosilmoituksen tekemiseksi.

Syrjintä

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden kuten vammaisuuden perusteella. Epäkohtelias, epäasiallinen tai huono palvelu ei ole välttämättä syrjintää. Joskus erilaiselle kohtelulle voi olla hyväksyttävä syy. Syrjintää on myös häirintä ja kohtuullisten mukautusten epääminen.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentissa on syrjinnän kielto. Syrjinnän yleislausekkeen mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentissa on eritelty eri syrjinnän muotoja. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Kohtuullisten mukautusten kielto vammaiselta henkilöltä tarkoittaa yksittäistapauksessa evättyä pyyntöä toteuttaa kohtuullinen mukautus. Laissa velvoitetun toimijan, kuten viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan, tavaran tai palvelun tarjoajan on siten aina arvioitava, onko mukautus kohtuullinen vai kohtuuton. Arviointi on kokonaisarviointia, jossa vaikuttavat mm. vammaisen henkilön tarve, toimijan taloudellinen asema ja yhteiskunnalta saatavissa oleva tuki. YK:n vammaisoikeussopimuksessa kielletään kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisiin kohdistuvana erityisenä syrjinnän muotona. Vastaava kielto on kansallisessa yhdenvertaisuuslaissamme.

Yhdenvertaisuuslain perusteella syrjinnästä on mahdollista saada hyvitystä, jota lähtökohtaisesti pitää hakea yleisestä tuomioistuimesta. Yhdenvertaisuuslain uudistuksen myötä 1.6.2023 alkaen hyvitystä voi hakea myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta. 

Rikoslain perusteella tapahtuva syrjintä

Rikoslain perusteella joku voi syyllistyä syrjintään, jos joku elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä:

1. ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2. kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä tai
3. asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan

rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rikos edellyttää tekijältä tahallisuutta. Syrjintärikoksen yhteydessä voi vaatia tekijältä vahingonkorvausta mm. henkisestä kärsimyksestä.

Häirintä

Yhdenvertaisuuslain mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. 

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen voimaantulon myötä 1.6.2023 myös kollektiivinen häirintä ryhmää kohtaan esim. vammaisuuden perusteella on syrjinnän muoto.

Vihapuhe

Vihapuheella tarkoitetaan sellaista sanallista loukkausta tai halveksivan ilmapiirin luomista, joka johtuu toiseen henkilöön liittyvästä henkilökohtaisesta ominaisuudesta, kuten esimerkiksi vammaisuudesta. Henkilökohtainen ominaisuus on siis vaikutin vihapuheeseen. Se voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi eleitä, kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia tai muuten haitallista viestintää. Rangaistava vihapuhe voi kohdistua yhteen ihmiseen tai ihmisryhmään. 

Rikoslaissa ei ole säädetty erikseen vihapuheesta tai viharikoksesta. Vihapuhe voi olla viharikos, jos täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön ja sen takana on ennakkoluulo jotain ihmisryhmää kohtaan. Jos vihapuhe kohdistuu yhteen ihmiseen, kyseessä voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Jos vihapuhe kohdistuu ihmisryhmään, kyseessä voi olla kiihottaminen kansanryhmää vastaan.  

Viharikos

Viharikoksissa uhri ei joudu teon kohteeksi sattumalta, vaan valikoituu uhriksi oman henkilökohtaisen ominaisuutensa kuten vammaisuuden vuoksi. Uhri voi myös olla läheisessä suhteessa kyseiseen ryhmään kuuluvan kanssa ja tätä kautta valikoitua kohteeksi. Mikä tahansa rikoslaissa rikokseksi määritelty teko voi periaatteessa olla viharikos, jos sen taustalla on vihamotiivi. Tyypillisiä rikosnimikkeitä mm. kiihottaminen kansanryhmää vastaan, pahoinpitely ja laiton uhkaus. Motiivi voi olla rangaistuksen koventamisperuste. 

Viharikoksen uhriksi joutuminen aiheuttaa uhrille vakavia seurauksia, kuten pelkoa ja eristäytymistä muista. Uhri voi pelätä, että hän joutuu uudelleen rikoksen kohteeksi, koska hän edustaa jotain vähemmistöä. Uhrin lisäksi viharikos voi aiheuttaa pelkoa myös muissa, jotka kuuluvat samaan ryhmään. Seuraus voi olla, että samaan ryhmään kuuluvat eristäytyvät muista ja pelkäävät liikkua kodin ulkopuolella. Tämä voi korostua vammaisilla henkilöillä, koska he tiedostavat konkreettiset vaikeudet päästä pois hankalista tilanteista ja saada apua.

Tutkimusten mukaan monet viharikoksen uhriksi joutuneet eivät tee rikosilmoitusta poliisille. Vihapuhetta ja häirintää selvittäneen raportin mukaan vammaisiin kohdistunut vihapuhe ja häirintä oli

• Usein sanallisia tekoja tuntemattomilta
• Kuitenkin noin puolet terveyden- tai sosiaalihuollon työntekijän taholta ja neljäsosa muulta viranomaiselta
• Syrjinnän kokemukset palvelutilanteissa nousivat esiin

Lähde: Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin (Owalgroup 2018)