Sosiaalihuollon palveluiden osalta tämä tarkoittaisi sitä, että sairaanhoitopiirien alueen kuntien tulisi laatia yhteinen sosiaalihuollon valmiussuunnitelma keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla. Alueelliseen valmiussuunnitelmaan sisältyisi kuvaus menettelystä, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista, yhteistä tilannekuvaa muodostetaan, ylläpidetään ja jaetaan. Invalidiliitto pitää esitystä perusteltuna ja kannattaa lakiesitystä.
- Näemme, että ehdotus vahvistaa sosiaalihuollon ennakoivaa suunnittelua ja lisää valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa. Alueellisesti yhtenäiset tilannekuvan keräämisen menettelyt lisäisivät kuntien keskinäistä yhteistoimintaa ja voisivat osaltaan tukea hyvien käytäntöjen ja toimintamallien laajempaa käyttöönottoa. Samalla on vihdoin kiinnitetty huomiota myös sosiaalihuollon toimintakykyyn ja haavoittuvuuteen, joka on aiemmin jäänyt linjauksissa vähemmälle, toteaa Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.
Invalidiliitto korostaa etenkin kotona asuvien haavoittuvien ihmisryhmien turvaamiseen varautumista riittävin resurssein ja välinein. Tällä hetkellä pirstaloituneeseen toimintamalliin sisältyy tämän haavoittuvimmassa asemassa olevan väestöryhmän terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta huomattavia riskejä.
Tilanne on haastava sosiaalihuollossa ja vammaispalveluissa, jossa on paljon ulkoistettuja toimintoja (ostopalveluja, toimeksiantosopimuksia, palvelusetelejä ja esimerkiksi omaishoidon tuen tai henkilökohtaisen avun kohdalla). Koronapandemia on osoittanut tilannekuvan luomisen ja jakamisen käytännön tärkeyden häiriötilanteen johtamisessa.
Laki on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Invalidiliitto katsoo kuitenkin perustelluksi, että sosiaalihuollon yhteistoimintaa tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti sairaanhoitopiirien johdolla.