Invalidiliitto lausui luonnoksesta kaavoitus- ja rakentamislaiksi
10.12.2021
Invalidiliitto muistuttaa lausunnossaan, että YK:n vammaissopimuksen artiklan 2 mukaan kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua.
Lausunnoilla olleella kaavoitus- ja rakentamislailla korvataan voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki, joka tuli voimaan vuoden 2000 alussa.
Uuden lain tausta ja tavoitteet
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnistettiin keväällä 2018 asettamalla työryhmä, parlamentaarinen seurantaryhmä ja laaja sidosryhmäfoorumi, johon kuului myös Invalidiliiton edustaja. Työn aikana järjestettiin useita seminaareja, työpajoja ja sidosryhmien kuulemistilaisuuksia.
Uudella lailla on tarkoitus vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tuleviin haasteisiin. Lakiesityksen päätavoitteita ovat hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Lisäksi tavoitteina on mm. edistää kaavaprosessin sujuvuutta sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksia.
Esteettömyys osana rakentamisen laatua
Invalidiliitto katsoo, ettei lakiluonnoksessa avata riittävän tarkasti rakentamisen laatua. Esimerkiksi esteettömyys on yksi keskeisistä rakentamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Esteettömyys mahdollistaa rakennuksen soveltuvuuden myös eri tavoin liikkuville ja toimiville käyttäjille sekä rakennuksen muunneltavuuden eri käyttötarkoituksiin rakennuksen elinkaaren aikana. Esteettömät ympäristöt ehkäisevät ongelmia ennakolta ja vastaavat mm. vammaisten ja ikääntyvien asumisen ja palveluiden saavutettavuuden tarpeeseen.
Tällä hetkellä kunnat, ja kuntalaiset sen myötä, ovat eriarvoisessa asemassa esteettömyyden toteutumisen osalta. Suurimmassa osassa Suomen kunnista esteettömyysosaaminen on puutteellista, eikä käyttäjien tarpeita huomioida riittävästi uusien tai korjausrakennushankkeiden yhteydessä. Vain muutamissa kunnissa on esteettömyyttä edistämään perustettu erillinen esteettömyysasiamiehen tai -koordinaattorin virka. Myös rakennusvalvontojen henkilökuntaa tulisi kouluttaa esteettömyyteen ja ihmisten moninaisuuteen liittyen.
Osallistumismahdollisuudet kaavojen valmisteluun
Vammaisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen tulee vahvistaa. Invalidiliitto katsoo, että lausunnoilla oleva lakiluonnos jättää vielä avoimeksi osallistamisen tavat kaavoituksessa. Invalidiliitto esittää, että vammaisten ihmisten osallistuminen kaavoitusprosessiin tulee varmistaa erilaisin osallistamisen keinoin. Vammaisia ihmisiä tulee ottaa mukaan osallistamis- ja arvioimissuunnitelman laadintaan ja kaavojen valmisteluvaiheeseen mm. kunnallisten vammaisneuvostojen, vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten sekä vammaisten asiakasraatien kautta. Maakuntakaavan osalta tulisi osallistaa maakunnallisia ja sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvointialueiden vammaisneuvostoja.
Osallistamisessa on huomioitava tiedon saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden lisäksi myös kokoontumispaikkojen esteettömyys. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus osallistua kaavojen valmisteluun riippumatta siitä, kuinka he liikkuvat, toimivat tai viestivät.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi
Invalidiliitto haluaa muistuttaa sosiaalisten vaikutusten arvioimisen tärkeydestä erityisesti uusia asuinalueita kaavoitettaessa. Sekä Suomen perustuslaissa (9 §) että YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista (19 artikla) määritellään jokaisen oikeus valita itse asuinpaikkansa. Tällä hetkellä tämä ei toteudu yhdenvertaisesti mm. esteettömien asuntojen puutteellisen tarjonnan vuoksi. Esteelliset asunnot estävät paitsi oman asuinpaikan tai asumisen tavan valinnan niin myös vierailun ystävien ja sukulaisten luona. Voit lukea lisää esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä ongelmista Vammaisfoorumin kyselytuloksista Miten vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa? (pdf./taulukko 16).
Kaavoituksella voidaan ohjata ja kannustaa esteettömien asuntojen rakentamiseen kerrostalojen lisäksi myös pientaloalueilla. Kun kaava mahdollistaa esimerkiksi yksitasoisen pientalon rakentamisen ja rakennuksen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen tontilla, esteettömyys on vaivattomampaa ja edullisempaa toteuttaa.
Kaavoituksen vaikutuksia tulisi arvioida myös laajemmin esteettömyyden näkökulmasta. Kaavojen avulla voidaan mahdollistaa esteettömyyden toteutuminen suunnittelun myöhemmissä vaiheissa. Esimerkiksi toimintojen sijoittelu, kaavoitettavan alueen korkomaailma, rakennuksen sijainti tontilla, tontin koko ja muoto ja kerrosten lukumäärä ovat asioita, joiden avulla voidaan vaikuttaa rakentuvan alueen esteettömyyteen.
Esteettömyydestä huolehtiminen rakentamisen aikana ja käyttöönoton jälkeen
Rakentamisen aikaiset poikkeusjärjestelyt aiheuttavat usein haasteita esteettömyyden näkökulmasta. Invalidiliitto ehdottaakin, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös rakentamisen aikaisten poikkeusjärjestelyjen esteettömyydestä sekä poikkeusjärjestelyistä tiedottamisen saavutettavuudesta.
Lakiluonnoksessa esitetyn rakennuksen katsastuksen yhteydessä on voitava varmistaa, että rakennuksen tilat ovat siinä käyttötarkoituksessa, joihin ne on suunniteltu. Tilojen virheellinen käyttö voi heikentää esteettömyyden toteutumista. Esimerkiksi esteettömien autopaikkojen tulee olla käytettävissä ympärivuotisesti, eikä esteettömiä wc-tiloja voida käyttää varastoina. Myös kunnossapidon laiminlyönti voi vaikuttaa heikentävästi rakennuksen esteettömyyteen.