Vaikeasti vammainen nainen pyörätuolissa. Kuvituskuva.
Asumisen järjestämisessä ensisijaisena tavoitteena on turvata vaikeavammaisen ihmisen mahdollisuus asua omassa kodissaan siihen tarvittavien tukitoimien ja palveluiden avulla.

Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa.

Palveluasumiseen kuuluvat asunnon lisäksi asumiseen liittyvät palvelut ja niissä avustaminen, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • liikkumisessa
  • pukeutumisessa
  • henkilökohtaisessa hygieniassa
  • päivittäisessä ruokataloudessa
  • asunnon siivouksessa 
  • palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Palveluasuminen voidaan toteuttaa 

  • omassa omistus-, vuokra tai muussa vastaavassa asunnossa
  • palvelutalossa 
  • palveluasumisryhmässä
  • muussa asumisyksikössä.

Vaikeavammaisen ihmisen omassa kodissa toteutettavaan palveluasumiseen liittyvät palvelut hyvinvointialue järjestää usein eri palvelumuotoja yhdistämällä. Palveluihin voi tällöin kuulua esimerkiksi

  • kotipalvelu ja -sairaanhoito
  • omaishoidon tuki
  • asunnon muutostyöt
  • turvapuhelinpalvelu
  • henkilökohtainen apu
  • edellisiä palveluja ja tukitoimia yhteensovittamalla.

Palveluasumiseen hakeutuminen

  • Palveluasumista haetaan kirjallisesti hyvinvointialueen vammaispalveluista.
  • Palvelun myöntäminen perustuu hakijan toimintakyvyn arviointiin ja palveluasumisen tarpeeseen suhteessa hakijan vaikeavammaisuuteen.
  • Arviointia varten tulee olla lääkärinlausunto ja selvitys esimerkiksi toiminta- ja fysioterapeutilta sairauden tai vamman vaikutuksesta palveluasumisen tarpeeseen.
  • Arvioinnin perusteella laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdessä hyvinvointialueen vammaispalvelujen ja palvelun käyttäjän kanssa. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.
  • Hyvinvointialueen  on aloitettava palvelutarpeen arvioiminen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan kotikäynnillä.

Palveluasumisen maksut

Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa voidaan periä kaikki ne maksut, jotka aiheutuvat tavallisesta asumisesta, kuten

  • vuokra
  • tavanomaiset sähkö- ja vesimaksut
  • muut elinkustannukset, kuten ruoka, vaate- ja jalkinemenot
  • informaatiomenot, kuten lehti, puhelimen käyttömenot
  • henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
  • harrastus- ja virkistysmenot ym.

Päätös palveluasumisesta

Palveluasumista koskeva päätös on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, kun hakemus on saapunut hyvinvointialueelle.

Kun vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös on tehty, ovat palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut asiakkaalle maksuttomia. Erityispalveluita ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joiden avulla vaikeasti vammainen ihminen selviytyy kotona ottaen huomioon hänen vammansa ja siitä aiheutuva tarve.

Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Tällöin palvelu tulee järjestää muulla tavoin.

Lisätietoa vaikeasti vammaisen palveluasumisesta

Lue lisää palvelun hakemisesta, palvelusuunnitelmasta ja kustannuksista Invalidiliiton sivuilta. 

Vaikeastivammaisen palveluasumisesta löydät lisätietoa myös THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kotiin annettavat palvelut

Kotona asumista tukevat asumispalvelut 

Omaishoidon tuki


Kotikunnan vaihtaminen ja palveluiden saanti

Jaa sosiaalisessa mediassa