Vammaispalvelulain kuljetuspalvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille. Tästä johtuen vammaisen henkilön erityiset vaikeudet liikkua ja kohtuuttomuus käyttää julkisia liikennevälineitä määrittelevät oikeutta saada palvelua. Jos henkilö ei täytä vaikeavammaisuuden edellytystä, mutta tarvitsee kuitenkin tukea liikkumisessa, voi arvioitavaksi tulla sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävät liikkumisen tuen palvelut.
Lue lisää sosiaalihuoltolain liikkumisen tuen palveluista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.
Oikeus vammaispalvelulain kuljetuspalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. Pelkän invaliditeettiprosentin perusteella ei voida arvioida henkilön oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. Lääkärinlausunnon lisäksi on arvioitava henkilön sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutusta liikkumisen mahdollisuuksiin. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi
Kuljetuspalveluita haetaan oman kotikunnan vammaispalveluiden sosiaalityöntekijältä. Hakemus on syytä tehdä kirjallisesti. Kun palvelua haetaan ensimmäistä kertaa, kannattaa hakemukseen liittää lääkärinlausunto ja muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, kuten esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto.
Kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset
Jokapäiväiseen elämään kuuluvilla matkoilla tarkoitetaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset.
Vammaispalvelulaissa ei säädetä kuljetuspalveluiden käyttäjän oikeudesta valita palveluiden toteuttamistapaa. Kunnan on kuitenkin otettava huomioon kuljetuspalveluiden järjestämistapaa valitessaan, että palvelu järjestetään lain edellyttämällä tavalla. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut
Kunnan on varmistettava, että valittu järjestämistapa soveltuu vaikeavammaiselle henkilölle. Järjestämistapa ei saa estää tai kaventaa kuljetuspalvelun saajaa käyttämästä hänelle lain perusteella kuuluvia kuljetuspalveluita. Kuljetuspalveluiden toteuttamisessa on aina otettava huomioon myös yksilölliset tarpeet.
Jos järjestämistapa ei sovellu vaikeavammaiselle henkilölle ottaen huomioon hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvat esteet ja kuljetuspalvelujensa tarpeet, on kuljetuspalvelut järjestettävä asiakkaalle yksilöllisen tarpeen huomioonottavalla tavalla. Tätä pitää hakea kirjallisella hakemuksella. Hakemus voi koskea esimerkiksi yhdistelykieltoa, vakiotaksioikeutta tai muuta kohtuullista mukauttamista kuljetuspalveluiden käyttöön.
Kuljetuspalveluista voidaan periä omavastuuosuutta. Omavastuuosuus voi olla enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.
Käytännössä maksu määräytyy ensisijaisesti linja-autoliikenteen taksan mukaan. Jos kunnan alueella ei ole järjestetty linja-autoliikennettä tai muutakaan julkista liikennettä, voi maksu olla julkisen liikenteen taksaa vastaava tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.
Lue lisää vammaispalvelulain kuljetuspalveluista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.
Lue lisää ajoneuvoluokista ja esteettömästä ajoneuvosta Traficomin sivuilta.