Kuljetuspalvelua tulee järjestää tavanomaisen elämän matkoihin, kuten päivittäiseen asioimiseen, harrastustoimintaan, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, paitsi jos henkilö hakee tätä pienempää määrää matkoja.
Hyvinvointialueen tulee kuljetuspalvelun määrää arvioidessaan huomioida vammaisen henkilön yksilöllinen liikkumisen tarve, yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä liikkumisen tuen kohtuullisuus.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada liikkumisen tukea työ- tai opiskelumatkoihin sekä sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d ja e §:n mukaiseen työllistymistä tukevaan toimintaan ja työtoimintaan tarpeen edellyttämässä laajuudessa.
Asiakasmaksua voidaan periä kuljetuspalveluna järjestetystä liikkumisen tuesta perustuen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialue voi periä taksimatkasta asiakkaalta enintään julkisen liikenteen maksua vastaavan maksun tai muun siihen verrattavan kohtuullisen maksun.
Asiakasmaksulain 11 § perusteella asiakas voi hakea omavastuuosuuden alentamista tai perimättä jättämistä, jos siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Yksilöllisen liikkumisen tarpeen toteutumisessa voidaan tukea seuraavilla vammaispalvelulain mahdollistavilla toimintakäytänteillä:
Jaksottaminen
Asiakas voi hakea hyvinvointialueelta oikeutta liikkumisen kuljetuspalvelumatkojen jaksottamiseen yksilöllisen tarpeen mukaisesti enintään vuoden ajalle. Hyväksytyn hakemuksen jälkeen vammainen henkilö voi käyttää matkoja sovitun jaksotusajan sisällä, joka voi olla pidempi kuin yksi kuukausi. Kuljetuspalvelu joustaa vammaisen henkilön tarpeen mukaan. Esimerkiksi joillakin ihmisillä kuljetutuspalvelun tarve voi painottua enemmän talviaikaan kuin kesään.
Toiminnallinen lähikunta
Toiminnallinen lähikunta tarkoittaa niitä kuntia, joissa asuinalueen asukkaat tyypillisesti liikkuvat tai asioivat. Käytännössä tämä tarkoittaa lähintä kuntaa, josta asiakkaan tarvitsemat palvelut ovat saatavissa.
Merkityksellinen lähikunta
Vammaisen ihmisen oman elämän kannalta merkittävä kunta voi olla kunta, joka sijaitsee vammaisen henkilön asuinkunnan lähikuntia kauempana, mutta jossa vammaisella henkilöllä on tarve käydä esim. perhesyistä tai vapaa-ajan asunnon vuoksi. Kohtuullisuusarviointi kohdentuu myös tähän liikkumiseen. Tässä yhteydessä voi olla mahdollista yhdistää vaikkapa taksilla toteutettu kuljetuspalvelu ja julkisella kulkuvälineellä toteutettu matka (vrt. matkabudjetti).
Matkabudjetti
Matkabudjetti perustuu matkojen lukumäärän sijaan kilometri- ja/tai euromäärään. Toimintatapa on harkinnanvarainen, jonka käyttöönotosta ja myöntämisperusteista päättää hyvinvointialue. Matkabudjettia on mahdollista käyttää kunta- tai hyvinvointialuerajoista riippumatta.
Matkojen yhdistely
Kuljetuspalvelumatkoja voidaan yhdistellä siten, että samaan taksikuljetukseen otetaan matkustajaksi useampi kuljetuspalvelun asiakas kerrallaan. Tästä ei saa aiheutua vammaiselle henkilölle kohtuutonta haittaa esimerkiksi kohtuutonta matka-ajan pidentyminen.
Lyhytaikainen pysähdys matkan aikana
Vammaisella henkilöllä on oikeus tehdä matkan aikana lyhyt pysähdys tai poikkeama asiointia varten, esim. lapsen päiväkotiin vieminen tai sieltä hakeminen. Hyvinvointialueet määrittävät pysähdykseen käytettävän enimmäisajan.
Tilanteet, joissa hyvinvointialue on antanut taloudellisena tukena vammaisen henkilön käyttöön auton tai muun kulkuneuvon taikka myöntänyt taloudellista tukea auton tai muun kulkuneuvon hankintaan eivät estä kokonaan oikeutta kuljetuspalveluun. Näissä tilanteissa vammaisella henkilöllä on oikeus lisäksi saada esimerkiksi kuljetuspalveluna vähintään 24 yhdensuuntaista matkaa vuodessa, ellei vammainen henkilö hae tätä pienempää määrää matkoja.
Tarkempaa tietoa liikkumisen tuista THL:n Vammaispalvelujen käsikirjan kohdasta Liikkumisen tuki