Invalidiliitto kannustaa jäsenyhdistyksiinsä kuuluvia vammaisia ihmisiä asettumaan ehdolle ensi kevään kunta- ja aluevaaleissa. ”Poliittinen osallistuminen on jokaisen oikeus. Ehdokkaaksi ryhtyminen on hieno teko kansanvallan hyväksi”, sanoi yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson. Hän muistutti myös YK:n vammaisyleissopimuksen artiklasta 29, joka takaa poliittiset oikeudet ja osallistumismahdollisuuden vammaisille henkilöille. ”On tärkeää, että kunnan- ja aluevaltuustoissa sekä muissa luottamustehtävissä on myös fyysisesti vammaisia ja toimintaesteisiä ihmisiä – eikä heitä siellä ole, elleivät he asetu ehdolle vaaleissa”, Andersson totesi.
Pitkään politiikan parissa toiminut Esa Suominen Rud Pedersen Public Affairs Oy:sta piti alustuksen poliittisesta toimintaympäristöstä, kuvaillen sekä alue- että kuntavaalien näkymiä. Hän korosti, että ehdokkuus kannattaa ehdottomasti, jos yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa. Läpimeno antaa paremmat mahdollisuudet merkittäviin luottamustehtäviin, mutta pelkkä ehdokkuuskin avaa usein oven johonkin lautakuntaan.
Tukiryhmä, vaikka pienikin, on ehdokkaalle tärkeä tukipilari. ”Ajatusten ja puheiden lisäksi ehdokkaalta tarvitaan tekoja”, muistutti Suominen. Hän mainitsi kampanjatyöesimerkkeinä kirjoittamisen, mainonnan, keskustelut, toritapahtumat sekä ennen kaikkea verkostoissa toimimisen. Näkyvyyden rakentamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, ja siinä kannattaa hyödyntää oman alueen verkostoja.
Invalidiliitto järjestää keväällä 2025 keskustelutilaisuuden ehdolle lähteneille jäsenyhdistystensä jäsenille, ja antaa heille näkyvyyttä It-lehdessä sekä verkkosivuillaan. ”Webinaarissa nousi esille muitakin hyviä ajatuksia ehdokkaiden tukemiseksi ja tutkimme näitä mahdollisuuksia tarkemmin”, sanoo Andersson.
Elina Nykyri Vantaalta ja Jani Palola Ylivieskasta kertoivat webinaarissa omia kokemuksiaan ehdokkuudesta ja kannustivat uusia ihmisiä mukaan. Molemmat kuuluvat Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin ja heillä kummallakin on takanaan useampia vaalikampanjoita.
”Rohkeasti vaan kynä käteen ja nimi paperiin”, sanoi Palola, viitaten ehdokaslomakkeen täyttämiseen, joka kannattaakin tehdä mahdollisimman pian, jos kiinnostusta on. Virallisesti ehdokaslistat menevät kiinni vasta 4.3.2025, mutta jos päätös on tehty, ei kannata viivytellä yhteyden ottamista oman puolueen paikallisosastoon tai piiri- tai kunnallisjärjestöön.
Sekä Nykyri että Palola kertoivat, että vammaisuuteen on heidän kohdallaan suhtauduttu asiallisesti ja esimerkiksi esteettömyys on huomioitu hyvin. Keskustelussa tuli kuitenkin esille myös toisenlaisia kokemuksia, kun asiantuntijuus on jäänyt vammaisuuden varjoon tai esteettömyys ei ole toteutunut kaikissa kampanjatilaisuuksissa.
”Erilaisuutta voi käyttää kampanjoinnissa hyödyksi”, sanoi Palola ja kannusti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vaikuttamiseen. Nykyri nosti esiin mielipidekirjoitusten laatimisen helppona tapana saada omia näkemyksiä esiin äänestäjien luettavaksi. ”Tukiryhmäläisten kanssa kannattaa pallotella asioita ja konkarit auttavat mielellään”, hän sanoi.
Webinaarissa käytiin vilkasta keskustelua eri kuntien ja hyvinvointialueiden käytännöistä koskien vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia luottamustehtävissä ja tehdä vaalikampanjaa. Esimerkiksi kuljetuspalveluihin liittyen on hyvin erilaisia käytäntöjä. Joillain hyvinvointialueilla ja kunnissa ei saa ylimääräisiä matkoja luottamustehtävien hoitoon, joillain saa.
Ilahduttavan moni webinaarin osallistuja jakoi omia kokemuksiaan. Keskustelu oli tunnelmaltaan myönteinen ja kannustava, vaikka sen aikana tunnistettiinkin, että yhdenvertaisuus ei kaikin osin edelleenkään yhteiskunnassa toteudu ja vammaisten ihmisten tosiasialliset mahdollisuudet olla ehdolla vaaleissa ja hoitaa luottamustehtäviä ovat monesti heikommat kuin vammattomien. Invalidiliitto työskentelee sen eteen, että fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset voivat olla poliittisesti aktiivisia niin halutessaan ja että heillä on käytettävissään sellaiset palvelut, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen.