Apuvälineiden käyttäjät huomioitava pankkipalveluissa nykyistä paremmin

Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson toteaa, että pankkipalveluita tulee tarvittaessa mukauttaa ja varmistaa niiden toimivuus myös apuvälineiden käyttäjille. ”Myös toimintarajoitteisten, henkilökohtaisen avustajan avulla itsenäistä elämää elävien henkilöiden tulee voida käyttää perusmaksutiliä ja siihen liittyviä palveluita sekä sähköisen tunnistamisen palveluita.”

”Henkilökohtaisen avustajan käytön salliminen pankkipalveluita käytettäessä myös sähköisessä tunnistautumisessa voi olla ainoa keino, jolla toimintaesteinen henkilö voi käyttää pankkipalveluita ja muita sähköistä tunnistautumista edellyttäviä palveluita. Henkilökohtaisen avun käyttäjä määrittelee, miten häntä avustetaan ja pankkipalveluissa kyse voi olla teknisestä tunnusluvun näpyttelystä. Se on välttämätön mukautus pankkipalveluiden käytön mahdollistamiseksi ja asiakkaan yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi”, lisää Invalidiliiton juristi Ranja Alava.  

Henkilökohtaiselle avustajalle ei kuitenkaan luovuteta käyttöoikeutta pankkitiliin. On tilanteita, joissa valtakirjamenettely on toimiva, mutta kaikissa tilanteissa se ei ole hyvä. Esimerkiksi henkilökohtaisia avustajia voi olla samanaikaisesti useita ja he voivat vaihtua, eikä pankki saa välttämättä tästä riittävän ajoissa tietoa. 

Pankkiautomaattien esteettömyys

Pankkiautomaattien esteettömyys tulee huomioida: pyörätuolia käyttävien liikuntavammaisten henkilöiden ja muulla tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden tulee voida asioida pankkiautomaatilla ilman avustajaa. Myös lyhytkasvuisten henkilöiden voi olla hankala asioida pankkiautomaatilla niiden korkeuden vuoksi. 

Pankkitunnusten saatavuus

Pankkitunnusten saamiseen liittyen pankeilla on erilaisia vaatimuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöllä on edunvalvoja. Yksi pankki on lähettänyt tunnukset edunvalvojan pyynnöstä, toinen on edellyttänyt edunvalvojan ja päämiehen yhdessä asiointia pankin konttorissa. Tällainen vaatimus asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan ja voi olla jopa mahdoton toteuttaa vaikeasti liikuntavammaiselle henkilölle. 

Peruspankkipalveluiden saatavuus ja laatu eivät tällä hetkellä vastaa tarpeita

Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors tuo esille, että pankkikonttorit ovat auki liian harvoin ja liian vähän aikaa, eikä henkilöstöä ole riittävästi paikalla. Lisäksi käteisen saatavuutta on rajoitettu. ”On kohtuutonta odotuttaa ihmisiä tunteja niinä harvoina aikoina, kun pankit ovat auki.”  Iäkkäillä, lapsilla ja nuorilla vammaisilla ihmisillä ei välttämättä ole käytössään maksukorttia, joten käteisen saatavuuden turvaaminen on senkin vuoksi perusteltua. 

Palvelumaksuista voi kertyä suuri summa

Vammainen henkilö, joka ei voi hoitaa pankkiasioitaan digitaalisesti tai jonottaa pitkään konttorilla, joutuu jonottamaan maksulliseen puhelinpalveluun joskus pitkiäkin aikoja. ”Jos käytössä ei ole verkkopankkia, maksavat tilikyselyt automaatilla 1-2 ilmaisen käynnin jälkeen paljon. Myös laskujen käteismaksamisesta perittävät maksut voivat olla suuria. Palvelumaksut saattavat viedä kuukausittain huomattavan osan vähävaraisen vammaisen henkilön käytettävissä olevista varoista”, toteaa Ranja Alava. 

Myös pienen yhdistyksen kannalta pankkipalveluiden maksut voivat olla kohtuuttoman suuria. ”Pankkipalveluiden hinnoittelun voisi suhteuttaa yhdistyksen tilitapahtumien, tuottojen ja kulujen mukaisesti”, pohtii Invalidiliiton vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri.

Tällä hetkellä luottolaitoksilla on velvoite tarjota peruspankkipalveluita kuluttajille. Invalidiliiton mukaan peruspankkipalveluita tulisi laajentaa myös muita toimijaryhmiä koskevaksi (esimerkiksi yhdistykset, mikro- ja pienyritykset, muut yritykset). Suuret pankkitoimikulut ja joustamattomat pankkipalvelut voivat osaltaan haitata niin sujuvaa yhdistys- kuin yritystoimintaa. ”Pankeilla tulisi olla peruspankkipalveluissa nykyistä kattavampi ja nopeampi asiakaspalveluvelvoite sekä sähköisesti, puhelimitse että pankkikonttoritoiminnassa”, toteaa Ylva Krokfors. 

Invalidiliitto on toimittanut näkemyksensä Vammaisfoorumin ja SOSTEn käyttöön. Kun selvitystyö etenee, Valtiovarainministeriö järjestää teemoittain sidosryhmille suunnattuja kuulemisia. Loppuvuonna julkaistaan muutostarpeita koskeva arviomuistio. Tämän jälkeen ministeriö päättää, millä tavalla mahdollisten lainsäädäntömuutosten valmistelua jatketaan.