Apuvälineprosessissa on paljon parannettavaa
4.12.2024
Invalidiliiton kyselyyn lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineprosessista vastasi 356 henkilöä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että apuvälineet ovat elintärkeitä vastaajien päivittäisessä elämässä, sillä ne mahdollistavat vapauden, itsenäisyyden ja paremman elämänlaadun. Kyselyn vastauksista nousee esille myös useita parannusta kaipaavia asioita apuvälineprosessissa.
Liikkumisen apuväline on päivittäisessä käytössä 91 %:lla kyselyyn vastaajista. Yleisimmin käytössä oleva apuväline on manuaalipyörätuoli, jota käyttää 239 vastaajaa. Sähköpyörätuoli on käytössä 98 vastaajalla ja sähkömopo 82 vastaajalla. Rollaattoria käyttää 165, kyynärsauvoja 94 ja kävelykeppiä 82 vastaajaa. 99 vastaajaa ilmoitti, että käytössä on jokin muu apuväline.
Kyselyyn vastanneista 28 % koki, ettei ollut päässyt osallistumaan apuvälinehankintaan, eikä apuvälineen tarve ja merkitys ollut tullut asianmukaisesti huomioiduksi apuvälineratkaisun tekemisessä. Huomattavia puutteita on myös tiedon saamisessa ja neuvonnassa liittyen apuvälineen valintaan, muutostöiden ja suorahankinnan mahdollisuuteen sekä ympäristön asettamien haasteiden huomioimiseen. Puutteita on myös eri osapuolten vastuun selvittämisessä asiakkaalle sekä apuvälineen käytön opastuksessa, jossa on asiakkaiden kokemusten perusteella huomattavaa vaihtelua.
Apuväline ei aina vastaa käyttäjänsä tarpeita
Noin joka kolmas (32 %) vastaaja arvioi, että käytössä oleva liikkumisen apuväline vastasi vain kohtuullisesti – tai jopa huonosti – vastaajan yksilölliseen toimintakykyyn ja tarpeeseen.
Hoitotakuu ei vastausten perusteella aina toteudu. Moni joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkiä aikoja apuvälineeseen tehtävien muutostöiden toteutusta tai esimerkiksi sähköisen liikkumisen apuvälineen saamista. Pahimmillaan odotusaikana apuvälineen käyttäjä jää kotinsa vangiksi jopa kuukausien ajaksi.
Vastaajista 43 % kertoi, että huolto oli toiminut kohtuullisesti tai huonosti. Apuvälineen huollon viivästyminen oli aiheuttanut turvallisuusriskejä 23 prosentille vastaajista tai heitä avustaville henkilöille. Kilpailutus on vastaajien kokemuksen perusteella heikentänyt huoltopalveluita, ja esimerkiksi pyörätuolien huollot voivat kestää viikkoja. Lisäksi huollon toimipisteet ovat kauempana, mikä hankaloittaa niiden saavutettavuutta.
Julkiset hankinnat ja niiden vaikutus apuvälineisiin ja apuvälinepalveluihin saivat osakseen lähes pelkästään negatiivista palautetta kyselyyn vastaajilta. Vastauksissa korostuivat ongelmat liittyen byrokratiaan, apuvälineprosessien hitauteen, alueellisiin eroihin palveluissa sekä apuvälineiden huonoon laatuun.
Kyselyyn vastanneista 33 % oli saanut kielteisen apuvälineratkaisun. Heistä vain joka viides kertoi saaneensa perustelut ratkaisulle. Vastaajista 12 % oli tehnyt muistutuksen apuvälineyksikön johdolle tai kantelun apuvälinepalveluista laillisuusvalvontaan. Niistä, jotka olivat tehneet muistutuksen tai kantelun, vain 5 % oli saanut tyydyttävän vastauksen kohtuullisessa ajassa.
Kysely toteutettiin 28.3.-28.4.2024. Kyselyyn vastasi 356 henkilöä, joista 69 % (245) oli iältään 30–65-vuotiaita ja 23 % (82) 66–80-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vastaajia oli 22 (6 %) ja yli 80-vuotiaita 7 henkilöä (2 %). Eniten vastauksia saatiin Helsingin (17,4 %) ja Pirkanmaan alueilta (11 %).
Invalidiliitto kiittää jokaista vastaajaa kyselyyn vastaamiseen käytetystä ajasta. Vastauksista saatu tieto on tärkeää vaikuttamistyömme tukimateriaalia, kun apuvälineprosessin epäkohtiin pyritään saamaan muutoksia.