Asevelvollisena vammautuneita on noin 2 000 – kokemukset saadusta tuesta vaihtelevat

Invalidiliiton johtamassa tutkimuksessa selvitettiin, mitä vaikutuksia pysyvään haittaan johtaneella sotilastapaturmalla tai palvelussairaudella on ollut vuoden 1990 jälkeen asevelvollisuutensa suorittaneen henkilön terveyteen ja toimintakykyyn, työtilanteeseen ja toimeentuloon sekä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Valtiokonttorin rekisteritiedoista tehdyn valtakunnallisen rekisteripoiminnan perusteella kyselytutkimukseen kutsuttiin mukaan 679 henkilöä ja vastauksia saatiin 170.

Kuntoutuminen pääosin myönteistä

Vastaajien vammautumisesta oli kulunut keskimäärin 15 vuotta. Suurin osa vastaajista piti tämänhetkistä terveyttään ja elämänlaatuaan joko hyvänä, oikein hyvänä tai erinomaisena. Kokemukset vammautumisen jälkeisestä avusta ja tuesta vaihtelivat voimakkaasti. Osa asevelvollisena vammautuneista henkilöistä oli erittäin tyytyväisiä saamaansa tukeen. Toisessa ääripäässä olivat tapaukset, joiden käsittely oli kestänyt vuosia, jopa vuosikymmeniä, sekä ne, joiden asian käsittely oli keskeytynyt tai johtanut vammautuneen henkilön kannalta ei-toivottuun lopputulokseen.

”Menetin nuorena osittain molempien alaraajojen toimintakyvyn ja sain tilalle jatkuvan kivun. En kuitenkaan suostu surkuttelemaan asiaa, enkä hyväksy sitä muiltakaan. Kuluneiden vuosien myötä olen oppinut piilottamaan vamman, ja monikaan ei huomaa jaloissani olevaa vikaa, jos ei osaa katsoa.”

Vammautumisella voi olla pysyviä vaikutuksia työkykyyn

Noin puolella vastaajista vammautuminen oli vaikuttanut työelämään liittyviin valintoihin. Vammautumisen jälkeen viidennes vastanneista ei ollut pystynyt palaamaan entiseen työhönsä, ammattiinsa tai opintoihinsa. Vammautumisen mainittiin rajoittaneen työkykyä, toimintakykyä tai vaatineen työnkuvan muuttamista sekä heikentäneen mielenterveyttä. Kaksi kolmasosaa raportoi olevansa kokopäivätyössä ja vajaat 10 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä tai muusta syystä vähintään osittain poissa työelämästä. Täysin työkyvyttömäksi itsensä ilmoitti joka kymmenes.

Vastaajien kotitalouksien nettotulot vaihtelivat runsaasti. Kolmannes vastaajista piti kotitaloutensa taloudellista tilannetta huonona. Vaikea taloudellinen tilanne oli vaikeuttanut hieman joka viidennen, ja selvästi joka kymmenennen yhteiskunnallista osallistumista.

Vastaajista vajaa puolet koki osallisuutensa vähintään vahvaksi. Kokemus vaihteli kuitenkin runsaasti elämäntilanteiden mukaan. Kokopäivätyössä käyvät kokivat osallisuutensa vahvana, kun taas työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla se lähestyi jo erittäin heikkoa.

”Elän melkein erakkona, ainoastaan vanhempani on tukenani ja heihin hyvät välit. Lisäksi satunnaisia kontakteja siskooni ja veljeeni. Ystäviä ei ole. Ei ole ollut enää moniin vuosiin. Syrjäytyminen on alkanut periaatteessa heti vammautumisen jälkeen.”

Tutkimusraportti ladattavissa sivulla: https://www.invalidiliitto.fi/asevelvollisena-tapahtuneen-ja-pysyvaan-invaliditeettiin-johtaneen-vammautumisen-vaikutukset