Asiakkaat tunnistavat vammaissosiaalityöntekijöiden kiireen

Vammainen henkilö toivoo, että sosiaalityössä häntä kohdellaan yksilönä ja palvelut muotoillaan hänen elämäänsä sopiviksi ja osallistumista tukeviksi niillä elämänalueilla, jotka ovat hänelle siinä elämäntilanteessa merkityksellisiä. Sosiaalityöltä toivotaan erityisesti joustavuutta, avoimuutta, tiedon ja palvelujen esteettömyyttä, hyvää vuorovaikutustaitoa ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Julkaisun mukaan asiakkaat tunnistivat, että työntekijöiden suuret asiakasmäärät, työntekijöiden kiire ja vaihtuvuus sekä sosiaalityöntekijöiden ammatillisen liikkumavaran kapeus vaikeuttavat yhdenvertaisen osallisuuden asiakaskohtaista toteuttamista.

”Vuosittaisen tapaamisen tulisi olla minimi, jos perhe itse sitä toivoo.”

Vammainen henkilö voi tarvita palveluja pitkäaikaisesti, jolloin mahdollisuus luottaa palvelun jatkuvuuteen on tärkeä. Samalla palvelujen on annettava tilaa elämän muutoksille ja uudistuksille. Lapsiasiakkaan erityinen toive on, että häntä tavataan, tapaamiset tapahtuvat pääsääntöisesti kotona ja että työntekijät käyttävät hänelle soveltuvia puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä ja -välineitä, kuten kuvia, tukiviittomia ja tabletteja.

Vammaisten henkilöiden ja heidän elämänsä yksilöllisyys edellyttää sosiaalityöltä taitoa ja mahdollisuutta muuntaa toimintatapojaan asiakaskohtaisesti. Asiakkaan on saatava tilaa ja tukea omista asioistaan päättämiseen. Sosiaalityölle tämä tarkoittaa verkostoitumista, paikallista asiantuntemusta, useiden viestintäkanavien käyttöä, kohtaamisareenoiden moninaisuutta ja valmiutta sekä nopeisiin että pitkäkestoisiin asiakastilanteisiin ja päätösprosesseihin. Se tarkoittaa myös palvelujen arviointia yhdessä asiakkaiden kanssa ja mahdollisuutta vaikuttaa palveluihin. Tulosten mukaan vammaispalvelujen kehittäminen edellyttää sosiaalityöntekijöiden ja vammaisten henkilöiden sekä heidän perheittensä yhteistyötä. Asiakkaat kokivat, että heidän antamansa palaute ei nykyisellään vaikuta riittävästi palvelujen toteutukseen.

Valtakunnallisiin kyselyihin saatiin yhteensä 541 vastausta. Julkaisu on osa Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) -hanketta. ESR-rahoitteisen hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Lapin yliopisto. Hankkeen osatoteuttajia ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Espoon kaupunki, Eteva kuntayhtymä, Invalidiliitto ry, Kynnys ry, Rovaniemen kaupunki sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Julkaisu löytyy täältä >>
VamO -hankkeen kotisivut >>

Lisätietoja:
 
kehittäjätyöntekijä Heli Ronimus heli.ronimus@espoo.fi, 0438270726
tutkijatohtori Liisa Hokkanen liisa.hokkanen@ulapland.fi, 0404844242
projektipäällikkö-tutkija Mari Kivistö mari.kivisto@ulapland.fi, 0404844109

Julkaisun tiedot:

Annina Heini & Liisa Hokkanen & Katariina Kontu & Katriina Kunttu & Nelli Lindroos & Heli Ronimus (2019): Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä - asiakkaiden kokemuksia. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. Tutkimusraportteja ja selvityksiä B 67. Lapin yliopisto. Rovaniemi.