Avustajakoira auttaa selviytymään arjessa
1.4.2019
Invalidiliitto selvitti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa avustajakoirien vaikutuksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten arkeen.
– Tutkimuksen kohderyhmänä ja kyselyn vastaanottajina olivat kaikki Invalidiliiton auditoidun avustajakoiratoiminnan kautta avustajakoiran saaneet sekä jonoon haastattelujen perusteella hyväksytyt henkilöt, sanoo Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala hankkeen asetelmasta.
Lisäksi kummastakin ryhmästä haastateltiin nuoria sen selvittämiseksi, miten avustajakoira edistää nuoren mahdollista opiskelua, työllistymistä ja/tai työssä käymistä.
Tutkimuksen perusteella avustajakoiran käyttäjät kokivat elämänlaatunsa huomattavasti paremmaksi kuin koiraa jonottavat henkilöt.
– Avustajakoiran käyttäjät selviytyivät huomattavasti paremmin jokapäiväisissä toiminoissaan ja olivat samalla tyytyväisempiä itseensä ja ihmissuhteisiinsa kuin koiraa jonottavat henkilöt, sanoo Hiekkala.
Koiraa jonottavat tunsivat itsensä yksinäisemmiksi kuin koiran käyttäjät riippumatta siitä, asuivatko he yksin vai eivät. Molemmat ryhmät käyttivät yhtä paljon henkilökohtaisen avustajan palveluita, mutta koiran käyttäjät kokivat saamansa avun pääosin riittäväksi, kun taas koiraa jonottavat pitivät sitä useammin riittämättömänä. Palveluiden ja tukitoimien käytössä merkittävimmät erot tulivat esiin avustajan tarpeessa ja käytössä harrastusten ja liikkumisen yhteydessä.
Avustajakoira helpottaa opiskelua ja työllistymistä sekä työtä. Avustajakoira tuo turvallisuuden tunnetta, helpottaa kouluun ja töihin lähtemistä, siirtymistä paikasta toiseen, tavaroiden kantamista ja ovien avaamista sekä muita opiskeluun ja työhön liittyviä rutiineja.
Näin vastaajat kertoivat avustajakoiran tärkeydestä:
”Kaaduttuani on hakenut/etsinyt minulle puhelimen, jotta olen päässyt soittamaan itselleni apua. Ollut seuranani tässä tilanteessa 3,5 tuntia parin metrin säteellä varmistaen, että on paikalla jos voi jotenkin auttaa.”
”Vie minut ulos, ilman avustajakoiraa en ulkoilisi enkä kävisi ostoksilla enkä asioilla, en myöskään harrastaisi minkäänlaisia ulos-kotoa-menoja.”
Avustajakoirajärjestelmän julkisrahoitteisen tuen vahvistaminen mahdollistaisi sen, että koiraa jonottavat pääsisivät nopeammin tasavertaiseen asemaan koiran jo saaneiden kanssa. Jos avustajakoirat olisivat lääkinnällisen kuntouksen ja apuvälineiden luovutuksen piirissä, niiden saaminen helpottuisi ja nopeutuisi. Näin avustajakoiran käyttäjät ja koiraa jonottavat henkilöt saisivat kokonaisvaltaisesti edistettyä omaa elämänlaatuaan.
