Avustajakoirat luokitellaan lääkinnällisiksi apuvälineiksi
2.4.2020
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu asettaa avustajakoirien ja opaskoirien käyttäjät vihdoinkin yhdenvertaiseen asemaan apuvälinepalveluissa. Laillisuusvalvojan mukaan myös avustajakoira kuuluu STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen 1 §:n määritelmään. Näin ollen lainsäädäntö ei estä sairaanhoitopiirejä luovuttamasta sekä avustaja- että opaskoiria.
– Olemme erittäin tyytyväisiä päätökseen, sillä Invalidiliitto on tehnyt vahvasti töitä tämän eteen. Uskon, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisulla, jossa otettiin kantaa hyvin moniin Invalidiliiton esiin nostamiin epäkohtiin, tulee olemaan myönteistä vaikutusta laajan apuvälineiden käyttäjäjoukon elämään, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen linjaa.
Avustajakoirat ovat apuvälineitä, jotka on koulutettu vastaamaan fyysisesti vammaisen ja toimintaesteisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Avustajakoirien avulla voidaan parantaa ja ylläpitää käyttäjän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää ja tukea itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa. Avustajakoira edistää vammaisen henkilön itsenäistä ja omatoimista suoriutumista arjessa ja vastaa välttämättömään liikkumisen tarpeisiin, kuten esimerkiksi aktiivi-ikäisen työssä käymiseen. Siten avustajakoiran käyttäminen voi johtaa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden vähentymiseen.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa päätöksessään, että ”avustajakoirien myöntäminen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä edistäisi niiden tosiasiallista saatavuutta ja olisi osa vammaissopimuksen toimeenpanoa.”
Valtakunnallinen apuvälineohjeistus täsmentyy
Valtakunnallinen apuvälineohjeistus täsmentyy apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun myötä edellä mainittujen avustajakoirien lisäksi myös mm. sähköpyörätuolin ja sähkömopon sekä painepaitojen osalta.
Invalidiliitto teki helmikuussa 2019 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja pyysi tätä selvittämään, onko sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ohjeistuksessa lainvastaisia kohtia. Invalidiliitto nosti esiin kantelussaan hyvin laaja-alaisesti erilaisia vammoista johtuvia tarpeita ja apuvälineohjeissa mainittujen erilaisten apuvälineiden, kuten esimerkiksi potkupyörien ja -lautojen, sähköpyörätuolien, sisäkorvaistutteiden sekä avustajakoirien luovutusrajoituksia. Apuvälineiden avulla varmistetaan eri tavoin toimintaesteisten henkilöiden arjessa pärjääminen.
Apuvälineiden luovutusrajoitukset merkitsevät sitä, etteivät ihmiset aina saa tarvitsemiaan yksilöllisiä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Asiakasta ei välttämättä kuulla riittävällä tavalla apuvälineprosessissa, eikä hänellä ole oikeutta saada muutoksenhakukelpoista päätöstä, mitä voidaan pitää oikeussuojan puutteena terveydenhuoltolainsäädännössä. Liikkuminen ja osallistuminen sekä työssäkäynti vaikeutuvat, jos apuväline ei ole sopiva ja toimintakyky voi heikentyä, jos tarpeisiin sopimaton apuväline aiheuttaa makuuhaavoja tai muuten hankaumia. Harkinnan pitäisi perustua yksilölliseen tarpeeseen.
YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuus
– YK:n vammaissopimus painottaa sopijapuolten vastuuta apuvälineiden saatavuuden, eikä niiden rajoittamisen suhteen. Apulaisoikeusasiamiehen päätös linjaa sitä, että apuvälineen luovuttamisen kriteerinä on vammaisen henkilön yksilöllinen tarve, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson toteaa.
Lisätietoa: Lakimies, Henrik Gustafsson, Invalidiliitto, p. 044 765 0693, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi.
