Budjetti edistää vammaisten ihmisten työllisyyttä

– Budjettiesityksen avulla voidaan lisätä vammaisten ihmisten hyvinvointia esimerkiksi työllisyyttä parantavia toimenpiteitä rahoittamalla. Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen läpileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla saisi kuitenkin tulla vielä vahvemmin esille, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoo.

Vammaisten ihmisten työllistymiseen panostetaan

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi 53 miljoonan lisäystä ensi vuoden budjettiin. Määrärahalla on tarkoitus lisätä palkkatuen käyttöä, kehittää sitä koskevia digipalveluja sekä turvata ELY-keskusten ja TE-toimistojen resursointi.

– Henkilökohtainen kontaktointi ja yksilöllinen palvelu parantavat vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen todennäköisyyttä. Tämä edellyttää resursseja työvoimahallintoon. Myös palkkatuen lisääminen nimenomaan yritysten hyödynnettäväksi lisää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Invalidiliitto on nähnyt hyvänä edellisen hallituskauden OTE-hankkeen koulutusohjelman, jossa koulutettiin työkykykoordinaattoreita myös TE-palveluihin. Tämän tyyppisen asiantuntemuksen lisääminen TE-palveluissa edistäisi työllisyyspolitiikan tavoitteita, Invalidiliiton koulutus- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Anne Mäki sanoo.

Pieniin eläkkeisiin korotus

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että hallinnonalan vuoden 2020 määrärahoja lasketaan 170 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen.

– Miten voidaan vähentyvillä määrärahoilla turvata hallitusohjelmissa asetetut tavoitteet esimerkiksi vammaisten ja ikääntyvien eritasoisten palveluiden kehittämiseen, valvontaan ja rakenteisiin liittyvät uudistukset? Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen kysyy.

Sen sijaan kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ministeriö ehdottaa 307 miljoonan euron määrärahaa. Se on 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

– Invalidiliitto yhtyy muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen toteamukseen, että suunta on oikea, mutta ei vielä riittävä, Mäki sanoo.

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 380 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019 ja johtuu aiempien vuosien jakamattoman rahapelituoton purusta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.

– Invalidiliitto pitää hyvänä ehdotusta, että yhteisöjen ja säätiöiden mahdollisuuksia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen parannetaan lisämäärärahalla, Invalidiliiton vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri sanoo.

Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta

Ympäristöministeriön hallinnonalalla valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, kuten ilmasto- ja energiakysymyksiin, liikkumisen murrokseen ja digitalisaatioon.

– Invalidiliitto on mukana uudistuksessa. Roolimme on varmistaa, että edellytykset esteettömälle, väestörakenteen muutokset huomioivalle rakentamiselle määritellään maankäyttö ja rakennuslainsäädännössä. Liikkumiseen ja digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä Invalidiliitto haluaa varmistaa, että yhdenvertaisuus eri väestöryhmien välillä toteutuu, Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen sanoo.

Invalidiliitto huolehtii osaltaan, mm. tuottamalla tietoa, konsultoimalla suunnitelmia sekä oikaisemalla tarvittaessa esteettömän rakentamisen kustannuksiin liittyviä väärinkäsityksiä, että uusi asuntotuotanto on kohtuuhintaisuuden lisäksi myös esteetöntä. Esteettömien ympäristöjen ja kaluston avulla luodaan pohja myös kestävien liikkumismuotojen yhdenvertaisuudelle.

Kansallispuistoille esitetään lisärahoitusta. Invalidiliitto korostaa, että luontopalveluita kehitettäessä on huolehdittava esteettömien luontokohteiden ja reittien rakentamisesta. Jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus nauttia upeasta suomalaisesta luonnosta.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön lisää rahaa

Uuden hallitusohjelman linjauksien mukaisesti valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarviossa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja sen osana kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön esitetään lisäystä.

– Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuuteen esitetään 10 miljoonan lisäystä vuoteen 2019 verrattuna, mikä on osoitus uuden hallituksen kehitysyhteistyömyönteisestä linjasta. Se on hyvä suunta jatkoa varten, Invalidiliiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Poussa sanoo.

Vakuutusoikeuden oikeudenkäynnit lyhemmiksi

Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvan vakuutusoikeuden käsittelemien tapausten keskimääräinen käsittelyaika on noin 10 kuukautta. Kun otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alaan kuuluvan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan arvioitu keskimääräinen käsittelyaika 6 kuukautta, niin yksittäisen vammaisen henkilön kohdalla voidaan ylittää helposti puolitoista vuotta ennen lopullista sosiaaliturva-asiaa koskevaa ratkaisua.

– Invalidiliitto katsoo, että etenkin vakuutusoikeuden käsittelemien tapausten keskimääräinen käsittelyaika on aivan liian pitkä, koska kyse on keskeisistä toimeentuloon ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvistä asioista. Invalidiliitto toivoo, että talousarviossa huomioitaisiin tämä kohdistamalla rahaa käsittelyaikojen lyhentämiseen, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson sanoo.

Esteetöntä joukkoliikennettä kehitetään

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin 3,5 miljoonan euron määrärahaa.

– Invalidiliitto korostaa tässä erityisesti esteettömän joukkoliikenteen kehittämistä. Pääkaupunkiseudulla tilanne on tällä hetkellä parhain, koska joukkoliikennevälineiden kirjo on laajin, vaikkei sekään ei ole vielä aukoton. Vielä on kuitenkin runsaasti kuntia, joissa esteetön joukkoliikenne on vain haaveena, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen.