Budjettiesityksen leikkaukset vakava uhka vammaisten ihmisten hyvinvoinnille

Asumistukeen ja sosiaaliturvaetuuksiin kaavaillut heikennykset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus vaikuttavat erityisen voimakkaasti esimerkiksi työttömiin, yksinhuoltajiin, pitkäaikaissairaisiin ja ihmisiin, joilla on työkyvyn rajoitteita. Leikkaukset tulevat ajamaan yhä useamman jo köyhyysrajalla elävän ihmisen viimesijaisen toimeentuloturvan piiriin. Leikkausten tosiasialliset vaikutukset tulisikin selvittää tarkasti. SOSTEn kannanoton mukaan leikkaustoimien vaikutukset valtion talouteen ovat varsin pienet, mutta vaikutukset hyvinvointiin ovat synkät. Pieni positiivinenkin yksityiskohta budjettiesityksestä löytyy, sillä indeksijäädytykset eivät koske vammaisetuuksia.

Invalidiliitto pitää perusteltuna, että viime keväänä hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantuloa siirretään, jotta lakiin jääneet epätarkkuudet voidaan korjata. Näin voidaan varmistaa lain säilyminen vammaisten henkilöiden erityislakina. Invalidiliitto muistuttaa myös, että vammaisilla henkilöillä on lain turvaama subjektiivinen oikeus yksilöllisten tarpeiden mukaisiin vammaispalveluihin. Niihin on valtion budjetissa turvattava riittävä rahoitus kaikille hyvinvointialueille.

Invalidiliiton muita huomioita budjettiesityksestä

Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia koskien vammaisten henkilöiden osallistumista työelämään. Kirjausten lisäksi tarvitaan konkreettisia kannustimia ja mahdollisuuksia, jotta yhä useampi vammainen henkilö pääsisi töihin. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin poistamassa suojaosuuksia työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta sekä kiristämässä työssäoloehtoa. Tilanne on ristiriitainen, sillä nämä muutokset vaikeuttavat merkittävästi vammaisten ihmisten työelämäosallisuutta.

Työttömyysturvan suojaosan poistamisella hallitus tavoittelee ihmisten siirtymistä osa-aikatöistä kokopäivätöihin. Osa-aikatöihin kykenevän vammaisen henkilön työkyky ei kuitenkaan lisäänny etuuksia leikkaamalla. Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosuuden poistaminen voi vaikeuttaa entisestään myös henkilökohtaisten avustajien saamista, sillä avustajana työskentely on usein keikkaluontoista ja koostuu lyhyistä työpätkistä. Pula henkilökohtaisista avustajista puolestaan vaikeuttaa vammaisten henkilöiden osallistumista esimerkiksi työelämään.

Budjettiin on varattava rahaa, jotta esteettömyyden edistämiseen liittyvät hallitusohjelmakirjaukset voidaan toteuttaa. Ohjelmassa luvataan 'kehittää toimintatapoja turvallisten, esteettömien työympäristöjen varmistamiseksi myös sisäilman osalta' ja 'varmistaa äänestyspaikkojen ja valtuustosalien esteettömyys lainsäädännöllä sekä kuntien paremmalla ohjauksella ja koulutuksella'. Invalidiliitto pitää kirjauksia oikeansuuntaisina ja toivoo, että näihin osoitetaan riittävä rahoitus. Sen sijaan esteettömyysavustusten vähentäminen on huolestuttava linjaus. Se ei sovi yhteen ympäristöministeriön aiemmin ilmaistun tavoitteen kanssa, että vuonna 2030 Suomessa on miljoona esteetöntä asuntoa.

Hallitusohjelman mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus käyttää vammaispalvelumatkoja vaaleihin osallistumiseen ehdokkaana ja äänestäjänä ilman, että se vähentää hänelle muuten myönnettyjä matkoja. Tämä demokratiaa ja osallisuutta lisäävä toimenpide huomioidaan toivottavasti jokaisella hyvinvointialueella. Invalidiliitto muistuttaa, että esteettömyys on jokapäiväinen ihmisoikeus sekä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edellytys, ei vain vaalipäivien erityistoimenpide.

Järjestötyöhön ollaan kohdistamassa hallituskauden aikana merkittäviä, jopa 100 miljoonan euron leikkauksia. Sote-järjestöt tavoittavat ja tukevat usein niitä heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joita muuten ei tavoiteta. Järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumisella on vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Suomen tulee kantaa muiden länsimaiden mukana globaalia vastuuta. Suurin osa maailman vammaisista ihmisistä elää kehitysmaissa, ja he ovat köyhimpien ja vähäosaisimpien joukossa. He joutuvat myös kantamaan muita suuremman taakan ympäristönmuutoksen ja globaalien kriisien aiheuttamista ongelmista ja hädästä. Sen vuoksi on vähintään kohtuullista, että kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön ei esitetä leikkauksia.

YK:n vammaissopimusta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista on noudatettava lakina ja sen toteutumisen valvonta on säädetty oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja sen valtuuskunnan tehtäväksi. Oikeusasiamiehen kanslialle ehdotettu resurssilisäys vastaa kasvavaan asiakasmäärään ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien valvonnan tarpeeseen.

Sisäministeriön, Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Pelastusopiston ja Maahanmuuttoviraston toiminnallisiin tavoitteisiin on kirjattu henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen henkilövalinnoissa. Näihin tärkeisiin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan riittävä rahoitus.

Sosiaaliturvan muutoksenhaun käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä – vakuutusoikeuden (VAKO) keskimääräinen käsittelyaika on ollut yli 12 kuukautta, kun sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (SAMU) keskimääräinen käsittelyaika oli vain 6,5 kuukautta vuonna 2022. Invalidiliitto katsoo, että VAKO:n tulisi päästä 6 kuukauden keskimääräiseen käsittelyaikaan, sillä nykyinen käsittelyaika on vakuutetun kannalta keskeisten sosiaaliturvaetuuksien myöntämisessä kohtuuttoman pitkä.