Ihmisiä kulkemassa lasiovista, henkilö pyörätuolilla pyöröovien keskellä
27.8.2024
Vaikka hallituksen budjettiesitystä laaditaan säästölistat mielessä, fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten palvelut tulee tarjota riittävinä ja yksilöllisten tarpeiden mukaisina, muistuttaa Invalidiliitto. Vuonna 2016 Suomessa ratifioitu YK:n vammaissopimus velvoittaa valtiota edistämään vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Hallitus käsittelee vuoden 2025 talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4.9.

Hallituksen jo toteuttamat säästöt yhdistettyinä valmisteilla oleviin ja suunniteltuihin säästöihin heikentävät entisestään monen pienituloisen vammaisen ihmisen elämäntilannetta. Esimerkiksi asiakasmaksujen nostaminen ja hoitotakuun pidentäminen voivat vaikeuttaa terveydellistä tilannetta lisäten osaltaan inhimillistä kärsimystä. Myös yhteiskunnalle lopulta koituvat kulut voivat olla suurempia, kun sairaus ehtii edetä ja tarvittavien hoitojen hintalappu kasvaa. Esimerkiksi noin neljännes Invalidiliiton Osallisuusbarometriin vastanneista oli jättänyt käymättä lääkärissä ja tinkinyt lääkeostoksista rahan puutteen vuoksi viimeisen vuoden aikana.

Invalidiliitto vaatii, että kaikkia lakeja valmisteltaessa vammaisvaikutukset arvioitaisiin huolellisesti. Näin lakiesitysten vaikutukset pienituloisiin, monista julkisista palveluista riippuvaisiin vammaisiin ihmisiin tulisivat selkeämmin näkyviin ja tarvittavat muutokset voitaisiin tehdä ajoissa. Julkisen talouden kustannusten kasvua pitää hillitä, mutta säästöjä ei tulisi kohdentaa näin vahvasti heihin, jotka ovat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa.

Järjestöleikkaukset eivät ole säästö

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksiin aiotaan kohdentaa suuria leikkauksia tulevina vuosina. Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin laajentaa lahjoitusvähennystä niin, että sote-järjestöt jätetään valmistelun ulkopuolelle. Invalidiliitto toivoo, että tätä linjausta harkitaan vielä uudelleen ja otetaan kaikki järjestöt yhdenvertaisesti lainvalmistelun piiriin.

“Järjestöiltä leikkaaminen ei ole säästö, vaan se romuttaa toimivaa järjestelmää, joka tuottaa merkittävää hyötyä sosiaali- ja terveyssektorille ennaltaehkäisyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden muodossa”, sanoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka.

Esteettömyys ja työelämäkysymykset jäsenistöllemme tärkeitä

On hienoa, että hallitusohjelmaan saatiin – Invalidiliitonkin myötävaikutuksella – kirjaus, että äänestyspaikkojen ja valtuustosalien esteettömyys varmistetaan, ja kuljetuspalvelun piirissä oleville myönnetään lisää matkoja esimerkiksi äänestämistapahtumaan tai ehdokkuuteen liittyen. Parlamentaarinen työryhmä työskentelee parhaillaan aiheen äärellä. Vaikka työryhmän aikataulu tuskin mahdollistaa, että uudet käytännöt olisivat laintasoisesti olemassa ensi kevään alue- ja kuntavaaleissa, voisi oikeusministeriön hallinnonalalle kirjata budjettiriihessä, että vaalilautakuntien tulee taata äänestyspaikkojen esteettömyys.

Työllisyysmäärärahat siirtyvät ensi vuonna kuntien yleiskatteeseen, kun työvoimapalveluista tulee osa kunnan peruspalveluja. Invalidiliitto on huolissaan, riittääkö palveluita jatkossa kaikille niitä tarvitseville. Vammaisten ihmisten työllistyminen on usein vaikeampaa kuin muun väestön, ja tarvetta monenlaisille tukipalveluille työnhakuvaiheessa voi olla keskimääräistä enemmän.  Työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden kesken on saatava syntymään toimivia yhteistyökumppanuuksia vammaisten ihmisten työllistymisen helpottamiseksi.

Vammaispalvelut tarvitsevat lisää rahaa

Vammaispalvelulakia koskeva hallituksen esitys on menossa piakkoin eduskunnan käsittelyyn. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että vammaispalvelulaki säilyy vammaisille henkilöille tarkoitettuna tarkkarajaisena erityislakina. Hyvinvointialueiden tulisi kohdentaa vammaispalveluihin nykyistä enemmän rahaa.

“Jotta yhdenvertaisuus toteutuu, kaikkien lain piirissä olevien vammaisten henkilöiden on saatava tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, riittävinä ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisina. Eurojen lisäksi tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa lain soveltamista, jotta palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti eri hyvinvointialueilla”, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.

Invalidiliitto toivoo, että budjettiriihessä huomioidaan laajasti ja läpileikkaavasti YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaiseen elämään. Tämä edellyttää esimerkiksi sitoutumista esteettömyyden edistämiseen kaikilla valtionhallinnon sektoreilla.

Invalidiliiton kannanotto kehysriihen alla (28.3.2024)

Invalidiliiton Osallisuusbarometri (14.11.2023)

Jaa sosiaalisessa mediassa