Caisassa yhdenvertaisuus kuuluu kaikille
14.11.2024
Kulttuurikeskus Caisan tehtävä on palvella kaikkia helsinkiläisiä. Jotta se olisi mahdollista, on yhdenvertaisuus huomioitava niin tilojen, työntekijöiden, kävijöiden kuin taiteilijoidenkin näkökulmasta.
”Moninaisuuden ja inkluusion edistäminen on oleellinen osa meidän tehtäväämme, panostamme siihen tosi paljon. Haluamme, että jokainen kävijä tuntisi olonsa turvalliseksi ja huomioiduksi. Pohdimme joka päivä sekä fyysistä että henkistä esteettömyyttä ja onko jotain sellaista, jota emme vielä tiedä tai osaa huomioida”, Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa tiivistää.
Moninaisuus huomioidaan paitsi kävijöiden, myös taiteilijoiden osalta. ”Meillä on aika paljon esityksiä, joissa on mukana aliedustettuja taiteilijoita. Avasimme esimerkiksi juuri näkövammaisten taiteilijoiden näyttelyn. Kun viittomakielinen teatteriryhmä Ursa Minor esiintyi meillä ensimmäistä kertaa, niin he sanoivat, että Caisassa heidät kohdataan ensimmäistä kertaa taiteilijoina. Se on kiva tietysti kuulla, mutta toisaalta myös hieman surullista. Taiteilijat tulisi kohdata taiteilijoina, eikä ensisijaisesti vammansa kautta.”
Esteettömyyskartoitus ohjenuorana
Kulttuurikeskus Caisa muutti uusiin tiloihin Kaikukadulle vuonna 2018. Tuolloin tilat remontoitiin ja Invalidiliitto teki tiloissa esteettömyyskartoituksen. ”Kartoitus on muokannut ajattelutapaamme monessa asiassa, ja muuton yhteydessä tehtyyn toimenpidesuunnitelmaan on palattu monta kertaa. Olemme kiinteistössä, jossa on useita toimijoita, joten ihan kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi pääovi ei valitettavasti ole vielä esteetön. Viime vuosina mm. opasteiden saavutettavuutta ja henkilökunnan tilojen esteettömyyttä on parannettu ja koulutettu henkilöstöä jatkuvasti erilaisten asiakasryhmien huomioimisessa.”
Vaikka paljon parannusta on tapahtunut viimeisten vuosien aikana, Cátia Suomalainen Pedrosa löytää tiloista jatkuvasti kehitettävää. ”Esimerkiksi näkövammaisten ihmisten kannalta paikka on vaikea. Kehityskohteena onkin toteuttaa kartta, joka auttaa talossa liikkumisessa. Neuroepätyypillisten henkilöiden näkökulmasta taas on paljon aisteihin liittyviä huomioitavia asioita, esimerkiksi aula on aika kaikuisa tila. Wc-tilojen ja sisäänkäynnin esteettömyyttä tulisi myös parantaa, sillä esityksissä saattaa olla paljonkin pyörätuolin käyttäjiä, sekä esiintyjissä että yleisössä.”
YPK-merkki toivottaa tervetulleeksi
Kulttuurikeskuksen aulassa on näkyvillä Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki. Cátia Suomalainen Pedrosa pitää tärkeänä, että kävijät huomioidaan myös viestinnässä eri tavoin. ”Kuulimme YPK-merkistä esteettömyyskartoituksen yhteydessä ja päätimme tilata sen meille. Varsinkin jos ei ennestään tunne paikkaa, johon on menossa, niin kaikki tämän tyyppiset signaalit ovat tärkeitä, jotta asiakkaat tuntevat itsensä tervetulleiksi. Olemme saaneet hyvää palautetta myös esillä olevista esitteistä, joista asiakkaat ovat löytäneet itselle tuttuja tai tärkeitä asioita.”
Caisassa yhdenvertaisen palvelun edistäminen ja eri käyttäjäryhmien huomioiminen on koko henkilöstön asia. ”Siitä olen ylpeä, että koko tiimi on sitoutunut asiaan, se ei ole vain johtajan tai jonkun yksittäisen työntekijän vastuulla”, Suomalainen Pedrosa toteaa. ”Ihan varmasti ei voi sanoa, että olemme täysin yhdenvertaisia. Olen itse aika kriittinen ja mietin koko ajan, mitä voisi vielä kehittää. Mutta siihen aina pyrimme, että voimme palvella tasapuolisesti kaikkia helsinkiläisiä.”