Kuusi satakuntalaista vammaisyhdistystä jätti yhteisen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle kesällä 2021 ilmi tulleista kuljetuspalveluiden epäkohdista. Kantelussa olivat mukana Harjavallan ja Porin Seudun Invalidit, Näkövammaisten liitto, Lounais-Suomen Lihastautiyhdistyksen Satakunnan aluetoiminta, Satakunnan Aivovammayhdistys sekä Satakunnan neuroyhdistys. Asiantuntijaohjausta kantelun laadinnassa yhdistykset saivat Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistolalta.
”Yhdistysten saama päätös oli tärkeä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. Toivottavasti myös toimintaansa aloittavat hyvinvointialueet ottavat nämä linjaukset huomioon, kun vammaispalvelut siirtyvät niiden vastuulle”, Leppäjoki-Tiistola toteaa.
Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) saattoi kuntayhtymän tietoon, että se on epäonnistunut vammaispalvelujen mukaisten kuljetuspalvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. EOA totesi, että kunnalla ja kuntayhtymällä on harkintavaltansa rajoissa oikeus päättää siitä, miten se järjestää kuljetuspalveluita. Hän kuitenkin korosti, että kilpailutuksissa ja ostopalvelusopimuksissa on varmistettava, että hankittavat palvelut vastaavat samaa tasoa, mitä edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.
EOA:n selvityksen mukaan vammaispalveluissa ja välityskeskuksessa oli ollut ruuhkaa ja tavoitettavuusongelmia muutosten yhteydessä. EOA pyysi päätöksessä (EOAK/8942/2021) kuntayhtymää kiinnittämään huomiota siihen, kuinka tiedusteluihin vastataan. Esimerkiksi syiksi käsittelyn tai viesteihin vastaamisen viivästymiselle ei hyväksytty henkilöstön loma-aikoja tai sairaustapauksia. Viranomaisen on myös valvottava välityskeskuksen kaltaisten ostopalveluntuottajiensa toimintaa ja varmistettava, että palveluntuottaja vastaa asianmukaisesti palvelunkäyttäjien tiedusteluihin ja viesteihin. Eduskunnan oikeusasiamies totesi, että viranomaiselle lähetettyihin asiallisiin kirjeisiin, tiedusteluihin ja pyyntöihin, joihin kirjoittaja selvästi odottaa vastausta, on oikeus saada vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalla on lisäksi oikeus tietää esimerkiksi se, kuka hänen asiaansa hoitaa tai kuinka kauan asian käsittely kestää.
EOA ei voinut selvityksen perusteella vakuuttua siitä, että tapauksessa olisi YK:n vammaissopimuksessa ja kuntalaissa edellytetyllä tavalla annettu vammaisille henkilöille – esimerkiksi vammaisneuvoston kautta – riittävä mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kuljetuspalvelujen uudistuksen suunnitteluun ja valmisteluun.
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen kilpailuttamisessa ja järjestämisessä on kysymys sellaisesta vammaisten henkilöiden oikeuksiin vaikuttavasta asiasta, jolla on erityistä merkitystä vammaisten henkilöiden osallisuuden, liikkumisen ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta.
Sanna Leppäjoki-Tiistola on samaa mieltä EOA:n linjauksen kanssa.
”Palvelut osaltaan mahdollistavat monien muiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Toimivien kuljetuspalvelujen avulla vaikeavammaiset henkilöt pääsevät esimerkiksi töihin, koulutukseen ja vapaa-ajan toimintoihin. Siksi on erityisen tärkeää, että vammaisneuvostolle ja vammaisille palvelunkäyttäjille annetaan tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kuljetuspalvelu-uudistusten suunnitteluun, valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan”.