Esteetön Helsinki matkailuvaltiksi

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Timo Juurikkala (Vantaa, Vihr.), maakuntahallituksen ja sote-ohjausryhmän jäsen Arja Karhuvaara (Helsinki, Kok.), kansanedustaja Pilvi Torsti (Helsinki, SDP) ja kansanedustaja Kari Uotila (Espoo, Vas.) keskustelivat esteettömyydestä, yhdenvertaisuudesta, asenteista, osatyökykyistä, apuvälineistä ja sotesta. Tilaisuuden juonsi Ylen toimittaja Tiina Merikanto.

– Helsinki on palkittu esteettömyydestä ja kaupunki on kiinnittänyt huomioita siihen jo useamman vuoden ajan. Asenteet kaupungin rakennusvalvonnassa pitäisi kuitenkin päivittää tähän päivään. Vallalla on asenne, että joka paikkaan ei tarvitse päästä pyörätuolilla, Karhuvaara sanoi.

Yleisöstä huomautettiin, että esteettömyydessä Helsinki voittaa Kööpenhaminan, mutta häviää Tukholmalle, jossa on Helsingin tavoin vanhaa rakennuskantaa. Kyse ei tunnu olevan aina rahasta, sillä esimerkiksi juuri remontoidun Lasipalatsin kivijalkakaupat ovat kynnyksen ja portaan takana.

– Arkkitehdit ja insinöörit käyvät liian harvoin paikan päällä. Piirustuslaudalla kaikki voi näyttää hyvältä, Uotila sanoi.

– Voisiko esteettömästä matkailusta saada kilpailuedun Helsinkiin? Torsti kysyi.

Yleisöstä ehdotettiin, että Helsinkiin perustettaisiin matkailijoille apuvälinevuokraamoja.

Esteellisyydestä sanktioita?

Yleisöstä kerrottiin, että yhteiskunnassa on meneillään valitettava buumi: esteettömästä tehdään esteellistä. Esimerkiksi Itäkeskukseen on nykyään vaikea päästä pyörätuolilla. Ehdotus oli, että esteellisistä ratkaisuista pitäisi voida antaa sanktioita.

– Sanktion uhka ja valvonta ovat molemmat tärkeitä, Juurikkala sanoi.

– Jos toistuvasti jättää huomiotta palveluiden tai tilojen esteettömyyden, sanktioille olisi käyttöä. Hyvä idea, Uotila sanoi.

Yleisöstä kritisoitiin Helsingin kaupungin tarjoamia apuvälineitä ja hakuprosessin hitautta.

– Apuvälineet jäävät HUSiin, mutta on mietittävä, millä kriteereillä niitä ostetaan sisään. Tavoitteena on kansalaisen osallisuuden lisääminen. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole säädellä kansalaisten liikkumista, eikä laitteita, Karhuvaara sanoi.

– Mikä on yhteiskunnan eläytymiskyky erilaisten ihmisten elämään? Sitä ei lainsäädännöllä korjata, Torsti sanoi.

Vammaisuus ei tarkoita osatyökykyisyyttä

Juontaja Merikanto tunnusti vetäneensä 20 vuoden ajan paneeleita, joissa on käsitelty osatyökykyisten työllistymistä, ja aika vähän edistymistä on tapahtunut. 

– Vammaisuus ei automaattisesti tarkoita osatyökykyisyyttä. Asenteet ja työllisyyteen käytetyt rahat ovat isoja tekijöitä. Kyse on arvovalinnasta, Torsti totesi.

– Osatyökykyisten työllisyysaste Suomessa on huonompi kuin verrokkimaissa. Ei ole ollut hallitusta, joka olisi tähän tarttunut. Vaatii työtä ja hengenpaloa.

Kunnissa käytetään myös huonosti sosiaalista kriteeristöä hankinnoissa, Juurikkala sanoi.

Uotila kiitteli hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä siltä osin, että siinä lisätään palkkatuen määrää yrityksille. Karhuvaara toivoi, että löytyisi entistä enemmän yrityksiä, jotka palkkaavat osatyökykyisiä.

Sote tulee, sote ei tule

Kun keskustelu siirtyi sote-uudistukseen, keskustelijoiden puoluekannat tulivat selkeämmin esille. 

– Sote on kaatumassa. Sitä ei tule, koska se on mahdoton hanke, oppositiopuolueen edustaja Uotila esitti oman henkilökohtaisen ennustuksensa ja sai yleisöltä aplodit.

– Allekirjoitan Karin arvion, että sote ei toteudu tällä vaalikaudella. Mutta ensi vaalikaudella ei tarvitse aloittaa nollasta, vaan otetaan paketista terveet osat ja jatketaan siitä, oppositiopuoluetta edustava Juurikkala sanoi.

Niin ikään oppositiopuoluetta edustava Torsti huomautti, että vuoteen 2015 saakka kaikki puolueet olivat yhdessä miettimässä sotea, mutta sen jälkeen parlamentaarinen yhteistyö ei ole jatkunut:

– Hyvää valmistelutyötä on tehty kuitenkin paljon. Nyt pitää katsoa jo eteenpäin.

– Sote on kerta kaikkiaan pakko tehdä. Edellisellä hallituskaudella ei saatu mitään aikaan, perustettiin vain työryhmiä, hallituspuoluetta edustanut Karhuvaara totesi.

Hänen mielestään sote mahdollistaa monia asioita: joka puolella Suomea voidaan asua, ihmiset saavat teoriassa tarvitsemansa palvelut, Suomessa riittää veronmaksajia ja paikasta toiseen pääsee ilman raja-aitoja.

Teksti: Kirsi Tervamäki

Invalidiliiton 80-vuotisjuhlakiertue jatkuu 4. lokakuuta Tampereella. Lisätietoa kiertueesta Invalidiliiton kotisivuilta >>