Keinoiksi Invalidiliitto esittää kunnissa tehtävät esteettömyyssuunnitelmat, riittävän määrän esteettömiä autopaikkoja ja niiden asianmukaisen valvonnan. Lisäksi tieto kunnassa olevista esteettömistä autopaikoista tulisi olla koottuna yhteen paikkaan, josta ne olisivat helposti ihmisten löydettävissä.
Invalidiliitto kartoitti keväällä liikuntaesteisten ihmisten kokemuksia esteettömien autopaikkojen toimivuudesta. Vastauksissa nousi esiin, että paikkoja on liian vähän. Lisäksi esteettömiä autopaikkoja käytetään väärin. Niihin pysäköidään ilman, että pysäköijällä olisi siihen oikeutettua lupaa tai autopaikkoja käytetään lumen varastointipaikkoina, pyörien pysäköintiin tai marjanmyyntiin.
Myös yksityisten pysäköintipaikkojen lisääntyminen julkisissa palveluissa aiheuttaa liikkumisesteisille ihmisille haasteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikkumisesteisen pysäköintitunnusta ei alueilla voi hyödyntää, vaan luvan haltijan tulee maksaa pysäköintimaksu ja noudattaa pysäköintipaikalle säädettyä aikarajaa. Aikarajan noudattaminen voi olla erityisen hankalaa, jos asiointipaikassa on ruuhkaa tai jonoja tai vammainen ihminen liikkuu apuvälineiden tai saattajan turvin.
Esteettömät autopaikat eivät aina myöskään ole esteettömiä. Autopaikat voivat sijaita esimerkiksi rinteessä, kaltevalla katualueella tai niiden vieressä voi olla korkeat katukivetykset. Nämä seikat vaikeuttavat autoon siirtymisiä ja apuvälineiden käyttöä. Yksityisillä pysäköintipaikoilla maksuautomaattien ja pysäköintihallista poistumisen yhteydessä olevien lippuautomaattien käyttäminen voi olla korkeutensa vuoksi hankalaa ihmiselle, joka liikkuu pyörätuolilla.
Myös Invalidiliiton jäsenyhdistykset ovat nostaneet esteettömän pysäköinnin merkitystä esiin.
Invalidiliiton tavoitteena on turvata vammaisille ihmisille yhdenvertainen oikeus liikkumiseen. Mahdollisuus asianmukaiseen pysäköintiin tukee osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. YK:n vammaissopimuksen 20 artikla edellyttää sopimusosapuolelta toimia, joilla varmistetaan vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäinen henkilökohtainen liikkuminen. Lisäksi yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukainen positiivinen erityiskohtelu tukee tavoitetta vammaisten ihmisten toimivien liikkumisympäristöjen edistämisestä.
Lisätietoja: Riitta Saksanen, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, riitta.saksanen@invalidiliitto.fi ja Ari Kurppa, esteettömyysasiantuntija, ari.kurppa@invalidiliitto.fi.