Esteettömyys, vammaispalvelut ja vammaisten oikeudet? Me kysyimme, seitsemän puoluetta vastasi

Uutinen päivitetty 4.4. klo 7.50​

Kyselyyn vastasivat määräajassa SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Kristillisdemokraatit, keskusta ja kokoomus vastasivat kyselyn sulkeutumisen jälkeen. Kaikki vastanneet puolueet olivat samaa mieltä kaikkien väittämien kanssa, paitsi keskusta ei ottanut kantaa kysymykseen vammais- ja vanhusneuvostojen yhdistämisestä. Puolueet myös perustelivat kattavasti vastauksiaan. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät ole vastanneet kyselyyn. Alle on kunkin väittämän alle nostettu puolueiden perusteluita. Uutisen lopussa on linkit kaikkien kyselyyn osallistuneiden puolueiden kaikkiin vastauksiin.

Väite 1: Kaikkien julkisten tilojen ja palveluiden tulee olla esteettömiä 

Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet painottivat, että esteettömyys on perusoikeus ja edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Ihmisen toimintakyky ei saa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa käyttää palveluita tai osallistua yhteiskunnan toimintaan. 

”Jokaisella on oikeus käyttää yhdenvertaisesti julkisia tiloja ja palveluja. Kaikki SDP:n ehdokkaat ovat sitoutuneet esteettömyyden edistämiseen. Vammaisten oikeudet ja palvelut perustuvat kansallisten lakien lisäksi Suomen 2016 ratifioimaan YK:n vammaissopimukseen, joka sitoo oikeudellisesti myös kuntia ja hyvinvointialueita ja koskettaa kaikkia tässä kyselyssä esitettyjä aiheita ja SDP:n vastauksia niihin.” (SDP) 

Väite 2: Hyvinvointialueelle on annettava sanktio, jos vammaiselle ihmiselle myönnetty palvelu ei toteudu 

Kaikki vastaajat kannattivat sanktioita, mikäli vammaispalvelulain mukainen, subjektiiviseen oikeuteen perustuva palvelu jää saamatta. Vastauksissa huomautettiin, että jos sanktioita ei ole määritelty, lain rikkomiseen on usein matalampi kynnys. 

”Hyvinvointialueiden on noudatettava lakisääteisiä velvoitteitaan, ja myönnettyjen palveluiden viivästyminen tai toteutumatta jättäminen ei ole hyväksyttävää. Sanktiot voisivat olla keino varmistaa vastuu ja oikeudenmukaisuus, mutta ensisijaisesti tulee kehittää järjestelmiä, jotka varmistavat palveluiden oikea-aikaisuuden sekä oikeat palvelut. Aluehallintovirasto valvoo palveluiden toteutumista, ja sinne voi tehdä kantelun, jos palvelu ei toimi toivotulla tavalla ja tälläkin hetkellä sinne voi tehdä kantelun, joka johtaa voimakkaampana huomautukseen.” (RKP) 

Väite 3: Fyysisesti vammaisten ihmisten kokemaan syrjintään tulee puuttua voimakkaammin 

Vastaajat painottivat, että vammaisten ihmisten kohtaama syrjintä on ihmisoikeusloukkaus, johon tulee puuttua määrätietoisesti. Lainsäädännön ja valvonnan lisäksi vastaajat peräänkuuluttavat konkreettisia toimia esimerkiksi työelämässä, palveluissa ja rakennetussa ympäristössä. 

”On tutkittu tosiasia, että vammaiset kohtaavat muita useammin syrjintää, vihapuhetta, häirintää, kiusaamista ja jopa väkivaltaa. Vammaisilla naisilla ja tytöillä on 2–10-kertainen riski joutua lähisuhdeväkivallan tai seksuaalisen häirinnän uhriksi kuin muilla tytöillä ja naisilla. Esteettömyyden ja saavutettavuuden puutteet ja kohtuullisista mukautuksista kieltäytyminen on myös syrjintää. Olisi tärkeää kouluttaa kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöitä, virkamiehiä ja päättäjiä YK:n vammaissopimuksesta ja vammaisten kohtaamasta syrjinnästä. Koulutukset tulisi suunnitella yhdessä kokemusasian-tuntijoiden, vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvostojen kanssa.” (Vasemmistoliitto)

Väite 4: Vammaispalvelut eivät tällä hetkellä toimi riittävän hyvin 

Vastaajat tunnistavat ongelmat vammaispalveluiden toteuttamisessa hyvinvointialueilla. Resurssipulaa ja säästöjä ei pidetä hyväksyttävinä syinä sille, että lakisääteisiä palveluita ei pystytä toteuttamaan. 

”Vihreät tunnistaa vammaispalveluiden nykyiset ongelmat ja pitää niiden parantamista keskeisenä tavoitteena. Vammaispalveluiden puutteet näkyvät erityisesti palveluiden saatavuudessa, laadussa ja yhdenvertaisessa toteutumisessa eri hyvinvointialueilla. Vammaispalvelut eivät saa jäädä talousarvioiden tai hallinnollisten ongelmien varjoon. Ongelmat eivät ratkea pelkästään lainsäädännöllä, vaan tarvitaan riittäviä resursseja, toimivaa valvontaa ja vammaisten ihmisten omien kokemusten ja tarpeiden kuulemista päätöksenteossa.” (Vihreät) 

Väite 5: Kuntien työllisyyspalveluiden resursseja on suunnattava erityisesti fyysisesti vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi 

Puolueiden vastauksissa tuodaan selvästi esiin, että kaikille on oltava tarjolla mahdollisuus tehdä työtä omien kykyjen ja voimavarojen puitteissa. Työllisyyspalveluilta odotetaan resurssien suuntaamista heikommin työllistyville ryhmille. 

”Vammaisten henkilöiden työllistymisen esteitä tulee purkaa ja työllistymismahdollisuuksia lisätä. Työllisyyspalveluiden siirryttyä kunnille on työllisyyspalveluiden avulla mahdollista rakentaa uusia paikallisiin olosuhteisiin sopivia tapoja edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä ja asemaa työelämän täysivaltaisina jäseninä.” (Kokoomus) 

Väite 6: Vanhus- ja vammaisneuvostoja ei pidä yhdistää 

Vastauksissa korostetaan, että vanhus- ja vammaispalvelut liittyvät usein eri elämänvaiheisiin ja erilaisiin tarpeisiin ja neuvostojen yhdistäminen heikentäisi molempien ryhmien osallisuutta, äänen kuulumista ja tarpeiden huomioimista päätöksenteossa.  

”On tärkeää, että jokaisessa kunnassa ja alueella löydetään juuri kyseiselle alueelle parhaat tavat kuulla asukkaita sekä osallistaa heitä asioiden valmisteluvaiheessa ja ennen päätöksentekoa. Vanhus- ja vammaisneuvostoilla on näissä prosesseissa tärkeä rooli kohderyhmiensä edustajina. Nämä neuvostot edustavat pitkälti eri kansalaisryhmiä, joten niiden erillisyys on hyvä lähtökohta. Pienissä kunnissa, joissa on matala hallinto, voi kuitenkin olla järkevää yhdistää vaikuttamistoimielimiä. Hyvinvointialueilla tulee olla erilliset vaikuttamistoimielimet.” (Keskusta) 
 

Väite 7: Kuntien ja hyvinvointialueiden valmiussuunnitelmissa tulee huomioida fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten erityistarpeet 

Kaikki vastaajat tiedostavat, että poikkeustilanteissa vammaiset ihmiset ovat usein muita heikommassa asemassa. Hyvinvointialueilta ja kunnilta odotetaan vastuuta kaikkien asukkaidensa turvallisuudesta erilaisissa kriisitilanteissa.

”Erilaiset väestöryhmät ja erityistarpeet tulee huomioida valmiussuunnitelmassa. Suunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä eri tahojen kesken.” (Kristillisdemokraatit) 

Puoluekyselyn vastaukset (SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP) 

Kristillisdemokraattien vastaukset

​Keskustan vastaukset

Kokoomuksen vastaukset