Tekemämme osallisuusbarometrin mukaan paljon on vielä tehtävä työtä, että vammaiset ihmiset voivat kokea osallisuutta ja elää täysipainoista elämää. Puutteita on paljon, ja päättäjien suunnittelemat leikkaukset lisäävät tilanteen haurautta. ”Hauraus ja sattumanvaraisuus” kuvaavat tilannetta, jossa vammaiset ihmiset nyt elävät. Arki usean vammaisen ihmisen kohdalla on arpapeliä.
Invalidiliiton esteettömyyskampanjan keräystuotot käytetään kotimaiseen vammaistyöhön, esteettömyyden edistämiseen ja vaikuttamistyöhön. Auta meitä turvaamaan esteettömyys ja osallisuus. Teemme pitkäjänteistä työtä vaikuttamalla päättäjiin ja eri organisaatioihin kotimaassa. Ketään ei saa jättää osattomaksi.
Esteettömyyskampanja 2024 kertoo esteettömyyden käsitteen kokonaisuudesta ja sen merkityksestä vammaisen ihmisen arjessa. Usein esteettömyyttä käsitellään pelkästään sen fyysisen merkityksen kautta, pääsenkö kauppaan, kirjastoon, terveysasemalle, kavereitteni luo, harrastuksiin jne. Yhtä tärkeää on kuitenkin siihen liittyvä osallisuuden kokemus.
Osallisuus tarkoittaa myös erilaisuuden hyväksymistä, että erilaisuus huomioidaan, otetaan mukaan, kysytään avun tarpeesta ja että osaamme asettua toisen asemaan, koemme empatiaa. Kyse on tunnetaidoista, joita on tärkeä opetella jo lapsena. Erilaisuudesta huolimatta olemme yhdenvertaisia ja meillä on yhdenvertaiset oikeudet tasa-arvoiseen elämään.
Invalidiliitto on tehnyt kotimaista vammaistyötä esteettömyyden ja osallisuuden parissa vuosikymmeniä. Julkiset kiinteistöt, hotellit, uudet asunnot ja mm. luontoreititkin ovat kehittyneet työmme ja esteettömyysneuvojien avulla. Olemme tutkineet ja selvittäneet vammaisten ihmisten osallisuuden kokemuksia sekä viestineet sen merkityksestä.
"Osattomuus eristää, syrjäyttää, masentaa ja murentaa mielenterveyden. Se on yhteiskunnallinen epäkohta ja epäonnistuminen, johon meillä ei ole enää varaa."
Vielä on paljon tehtävää. Esimerkiksi kuljetuspalvelut ovat kalliita ja kannattamattomia, henkilökohtaisia avustajia on vähän ja alueellisia eroja on valtavasti. Tarvitaan työtä, luovuutta ja myös meidän kaikkien panosta kehittää asenteitamme. Erilaisuus on voimavara, ei kiusaamisen tai unohdetuksi tulemisen aihe.
Osallistu kampanjaamme ja tue kotimaista vammaistyötä. Ei jätetä ketään yksin. Tavoitteemme on turvata meille kaikille esteetön ympäristö liikkua ja osallistua, koska koskaan ei voi tietää, mihin lokeroon huomenna kuulumme.
Venla on 30-vuotias perheenäiti ja sisupussi, joka kirjoittaa arjestaan ja elämästään sosiaalisessa mediassa. Hän on vastikään saanut diagnoosin harvinaissairaudesta nimeltä EDS (Ehlers-Danolsin oireyhtymä). EDS:ssä kollageenin muodostuminen on häiriintynyt ja sidekudos voi olla vaurioitunut eri tavoin eri puolilla kehoa. Tästä aiheutuu, että nivelet ovat yliliikkuvia ja ne menevät helposti sijoiltaan. Iho on hauras, kudokset heikkoja ja lihaksisto väsyy nopeasti. Palautuminen on heikkoa, ja kivut ovat vaihtelevia. Sairaudesta on useita eri päätyyppejä.
Kysyimme Venlalta, mitä esteettömyys hänelle merkitsee. Hän kertoo, että "esteettömyys on kaikki". Jos ei pääse johonkin paikkaan, jää yksin, on osaton. Ei luulisi, että tänä päivänä on vielä paikkoja, joissa esteettömyyttä ei oltaisi huomioitu. Asiasta on niin paljon tietoa.
Esteettömyys on ensimmäistä kertaa mainittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ihmisoikeutena. Jos esteettömyyttä ei ole huomioitu, on rikottu vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia.
Esteettömyys on laaja käsite, se sisältää saavutettavuuden digiympäristössä sekä mm. sosiaalisen esteettömyyden eli sen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa, miten he puhuvat toisillensa ja he käyttäytyvät toisiaan kohtaan. Esteettömyys ei ole vain vammaisten oikeus, vaan se on silta, joka yhdistää meidät kaikki.
Venlan kirje Sinulle
"Mä varmaan tappaisin itseni, jos olisin tuollainen!” – Uskokaa tai älkää, olen saanut lukemattomia tämänkaltaisia viestejä. Kun kivut ovat kovimmillaan ja toimintakykyä ei ole, olisikin helppo ratkaisu päättää kaikki. Mutta onko se oikein? Ei ole. Samaan aikaan ymmärrän heitä, jotka eivät jaksaneet.
Minussa asuu toivo, ääretön halu elää ja kokea asioita. Minä en kaipaa lainkaan toimivia jalkoja. Minä kaipaan kivuttomuutta. Kaipaan jaksamista. Sitä että näen rakkaitani ja voin iloita arjen ihmeistä. Näitä asioita minulta ei mikään sairauteni vie pois, vaikka tiellä olisi joskus esteitä ja epätoivoa.
Voin leikkiä lapsen kanssa ilman jalkoja. Voin juosta hänen rinnallaan pyörätuolilla. Voin tehdä ruokaa istuen. Voin nauttia aamukahvin sängyssä. On niin paljon asioita, joita voin vielä tehdä, vaikka moni asia on pyyhkiytynyt pois.
Kun en jaksa, pyydän apua ja otan sitä vastaan niin kauan, että jaksan taas elää. Ja vaikka en aina jaksa, silloinkin tahdon. Ja minulle tämä tahtominen on elämän mittainen liitto.
Lupaan yrittää kunnioittaa rajojani entistä paremmin. Lupaan yrittää käyttää apuvälineitä silloin, kun niitä tarvitsen – ja olla kokematta niistä häpeää! Lupaan yrittää sanoittaa tätä kokonaisuuttani myös lapselle paremmin. Lupaan taistella hoidostani, jota täällä on äärimmäisen hankala saada. Pyydän siihen apua ja otan käynneille aina toisen ihmisen todistamaan, mitä siellä tapahtuu. Ja lupaan että jos saan sairaanhoidossa yhtä paskaa kohtelua, kuin viime syksynä, yritän jaksaa viedä asiaa eteenpäin, sillä voin auttaa myös muita.
Lupaan, että yritän kaikkeni elämässä ja siinä, että jokaisessa päivässä olisi jotakin mielekästä. Lupaan jatkaa tiedon ja tietoisuuden jakamista somessa ja toimia jaksamiseni mukaan kokemusasiantuntijana.
___
Haluatko kuulla työstämme lisää? Haluaisiko yrityksenne osallistua keräykseemme?
Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen varainhankinta@invalidiliitto.fi, ja jätä yhteydenottopyyntö, otamme sinuun yhteyttä henkilökohtaisesti.