Hallitus- ja oppositiopuolueiden ehdokkailla näkemyseroja vammaiskysymyksistä

Invalidiliiton teettämässä kyselytutkimuksessa* alue- ja kuntavaaliehdokkaille esitettiin väittämä: ”Vaikka julkisen talouden tilanne olisi heikko, fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten on saatava ne palvelut, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen elämän vammattomiin verrattuna.”

Kaikista kyselyyn vastanneista aluevaaliehdokkaista 67 % ja kuntavaaliehdokkaista 66 % oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Puolueiden välillä oli kuitenkin suuria eroja: väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli vasemmistoliiton ehdokkaista 93 %, vihreiden ehdokkaista 88 % ja SDP:n ehdokkaista 82 %. Hallituspuolueiden ehdokkaista väitteestä täysin samaa mieltä olevia oli selvästi vähemmän: kokoomuslaisista 47 %, perussuomalaisista 52 %, RKP:n ehdokkaista 55 % ja kristillisdemokraattien ehdokkaista 74 %.

Eroja löytyy myös eri hyvinvointialueiden ehdokkaiden välillä. Eniten väitteen kanssa täysin samaa mieltä olevia ehdokkaita löytyi Pohjanmaalta (91 %), Pohjois-Karjalasta (89 %), Lapista (88 %) ja Satakunnasta (88 %). Vähiten täysin samaa mieltä väitteen kanssa oltiin Itä-Uudenmaan (52 %), sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Uudenmaan, Pohjois-Savon ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueilla (kaikissa 60 %). Hyvinvointialuekohtaiset vastaajaluvut kuitenkin vaihtelevat melko paljon (11–58 vastaajaa). Naisehdokkaat kannattavat vammaispalveluiden turvaamista useammin kuin miespuoliset ehdokkaat (77 % ja 62 %).

Fyysisesti vammaisten ihmisten turvallisuudestakaan ei löydy yksimielisyyttä

Ehdokkaille esitettiin toisena väittämänä: ”Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisessa tulee huomioida myös fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten turvallisuus, vaikka se edellyttäisi esimerkiksi esteettömyyteen liittyviä erillisiä järjestelyitä pelastussuunnitelmissa ja väestönsuojissa.”

Kyselyyn vastanneista alue- ja kuntavaaliehdokkaista väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olivat lähes kaikki, 95 %. Kun tarkastellaan täysin samaa mieltä olevia ehdokkaita, puolueiden väliltä löytyy suuria eroja: väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli vihreiden ehdokkaista 92 % ja vasemmistoliiton ehdokkaista 91 %. Toisessa ääripäässä perussuomalaisten ehdokkaista vain 54 %, ja kokoomuksen ehdokkaista 56 % allekirjoitti väitteen täysin.

Näkemykset turvallisuuskysymyksestä vaihtelivat selvästi eri hyvinvointialueiden ehdokkaiden välillä, vaikkakin aluekohtaiset vastaajamäärät olivat melko pienet. Pohjanmaan (n=11) ja Pohjois-Karjalan (n=19) aluevaaliehdokkaista kaikki olivat väitteen kanssa täysin samaa mieltä, kun Etelä-Karjalassa (n=20) luku oli vain 55 % ja Länsi-Uudellamaalla (n=39) 62 %.

Esteettömyys nähdään tehokkaimmaksi keinoksi edistää yhdenvertaisuutta

Väittämien lisäksi ehdokkailta kysyttiin avoin kysymys: Miten edistäisit fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten yhdenvertaisuutta? Kysymykseen saatiin 679 vastausta. Suosituin yhdenvertaisuuden edistämisen keino oli esteettömyyden huomioon ottaminen (38 %). Toiseksi useimmin mainittiin parempi työelämä, keinoina mm. osatyökykyisten toimintaedellytyksien ja palkkaamisen edistäminen (29 %).

Muita mainintoja saivat osallistaminen päätöksentekoon (19 %), koulutuksen ja tiedottamisen lisääminen (15 %), lainsäädännöllä tai muuten julkisiin päätöksin vaikuttaminen (10 %) sekä julkisen rahoituksen lisääminen (5 %). Yksittäisten ehdokkaiden vastauksia voi lukea uutisen lopusta.

”Näillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuteen elää itsenäistä elämää. Huhtikuun vaaleissa valittavilta hyvinvointialue- ja kuntapäättäjiltä tarvitaan rohkeutta toimia ihmisoikeuksien hyväksi”, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.

Palvelut ja turvallisuus vahvasti esillä myös Invalidiliiton vaalitavoitteissa

Lähestyviin kaksoisvaaleihin Invalidiliitto on asettanut tavoitteekseen sellaisen Suomen, jossa esteettömyys ja yhdenvertaisuus toteutuvat jokaisella hyvinvointialueella ja jokaisessa kunnassa. Vaalitavoitteissa muistutetaan YK:n vammaisyleissopimuksen velvoittavuudesta. Sopimuksen läpileikkaavien teemojen – esteettömyyden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden – tulee ohjata kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa. Vammaisneuvostot on otettava osaksi päätöksentekoprosesseja ja annettava niille mahdollisuus tehdä esityksiä ja aloitteita sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa lautakunnissa ja valtuustossa.

Liitto painottaa kuntavaalitavoitteissaan saumatonta palveluihin ohjausta hyvinvointialueen terveys- ja kuntoutuspalvelujen ja kunnan soveltavan liikunnan välillä. Tulevia kuntapäättäjiä kehotetaan huomioimaan vammaiset ihmiset kaavoituksessa ja rakentamisessa, sillä esteetön ja turvallinen asuinympäristö huomioi kaikki kuntalaiset yhdenvertaisesti.

Hyvinvointialuetavoitteissa korostetaan kuljetuspalvelun, henkilökohtaisen avun ja muiden vammaispalvelujen riittävää rahoitusta, jotta vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus elää itsenäistä elämää. Väestönsuojien esteettömyys, hyvinvointialueen valmius- ja turvallisuussuunnitelmat sekä yksilöllisen varautumissuunnitelman tekeminen ovat asioita, joilla voidaan hyvinvointialueilla parantaa vammaisten ihmisten turvallisuutta.

Miten edistäisit fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten yhdenvertaisuutta?

Poimintoja ehdokkaiden avoimista vastauksista

”Mielestäni lähtökohtaisesti tulee kuunnella ihmisiä itseään ja heidän tarpeitaan. Tästä perusasiasta lähtisin liikkeelle.” (Kristillisdemokraattien ehdokas) 

”Tiedottaminen lienee ainoa toimiva keino asian esiin tuomisessa.” (Kristillisdemokraattien ehdokas) 

”Sekä työelämän että rakennetun ympäristön täytyy olla sellainen, jotta vammainen tuntee itsensä yhdenvertaiseksi myös arjessa.” (Keskustan ehdokas) 

”En parantaisi tilannetta nykyisestä mitenkään.” (Keskustan ehdokas) 

”Kysymys on asenteesta. Lisäisin tietoisuutta siitä, että fyysinen vamma on vain fyysinen vamma. Ihminen voi olla hyvinkin toiminta- ja työkykyinen yhdenvertaisesti vammastaan huolimatta.” (Kokoomuksen ehdokas) 

”Keskitytään vain välttämättömiin palveluihin. Luksus pois.” (Kokoomuksen ehdokas) 

”Järjestämällä samanlaiset palvelut kun kaikilla muillakin on. Apuvälineiden lisääminen.” (LiikeNytin ehdokas) 

”Pitäisi keskittyä oleellisiin asioihin. EI esim sellaisiin, että kerrostalossa, jossa ei ole edes hissiä, niin ylimmässä kerroksessa pitäisi kaikki olla esteetöntä. Ei kukaan vammainen muuta 10. kerrokseen, jos ei ole hissiä. Pitäisi myös järkeä käyttää näissä kysymyksissä.” (LiikeNytin ehdokas) 

”Avustajille asiallinen palkka/tuki. Julkisten uusien ja saneerauskohteita rakentaessa huolehdittava esteettömyysseikat.” (Perussuomalaisten ehdokas) 

”En mitenkään. Yhteiskunnalle tulee liian kalliiksi jos kaikki rakennetaan ja järjestellään niin että vammaiset pääsevät joka paikkaan.” (Perussuomalaisten ehdokas) 

”Työnantajien tulisi saada valtiollista tukea esteettömyyden lisäämiseksi työpaikoilla sekä muihin fyysisten vammaisten työolojen parantamiseksi.” (RKP:n ehdokas) 

”Ei rahat riitä, mutta yritetään.” (RKP:n ehdokas) 

”Jokaiselle löytyy varmasti sopiva työ. Räätälöity työ johon omat kyvyt ja rajoitteet antavat myöden.” (SDP:n ehdokas) 

”Ei edistämistarvetta mielestäni.” (SDP:n ehdokas) 

”Rakennetun ympäristön esteettömyys tulee taata. Suurempi haaste on psykologinen esteellisyys ja asennemaailma vammaisia kohtaan.” (Vasemmistoliiton ehdokas) 

”Enemmän yhteisöön mukaan.” (Vasemmistoliiton ehdokas) 

”Pohtimalla vaikutusten arviointia aina myös erilaisten vähemmistöjen (mm. vammaisten) kannalta.” (Vihreiden ehdokas) 

”Vammaisetkin ovat ihmisiä.” (Vihreiden ehdokas) 

*Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen  kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa. Yhteensä kyselyyn vastasi 1386 kunta- ja/tai aluevaaliehdokasta.