Henkilökohtaisen avun arviointijaksojen perusoikeudenmukaisuutta selvitetään

Kanteluratkaisun perustella apulaisoikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä selvitystä kotona tehtävien henkilökohtaiseen apuun liittyvien arviointijaksojen perusoikeudenmukaisuudesta sekä arviota lainsäädäntötoimien tarpeellisuudesta. Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Lain soveltamisalan tarkentaminen on paraikaa vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2024.

Myös Invalidiliittoon on tullut yhä enenevissä määrin huolestuneita yhteydenottoja siitä, että henkilökohtaisen avun käyttäjät kokevat joutuvansa useiden viikkojen mittaisten valvontakäyntien kohteeksi kotonaan hyvinkin intiimeissä tilanteissa. ”Pidän kanteluratkaisua merkittävänä, Invalidiliiton juristi Elina Nieminen toteaa. ”Se tuo lakia valmistelevalle ministeriölle velvoitteen arvioida kotona tapahtuvaan arviointijaksoon liittyvää perusoikeudellista ulottuvuutta, koska kyseessä on kotirauhan piiriin kuuluva alue. Arvioinnit ovat koskettaneet myös sukupuolisensitiivisissä toimissa sekä intiimeissä tilanteissa tapahtuvaa avustamista. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että arviointijaksojen perusoikeudellinen ulottuvuus arvioidaan sekä menettelyn että sitä turvaavan voimassa olevan lainsäädännön riittävyyden osalta”, Nieminen jatkaa.

Arviointi edellyttää asiakkaan suostumusta

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asiassa on kyse ennen kaikkea perusoikeuksien toteuttamiseksi hankittavasta selvityksestä, jonka hankkiminen on olosuhteiden vuoksi luontevinta kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella, jos asiakas antaa tähän suostumuksensa. Viranomaisen on selvitettävä vammaispalvelun tarve ja tarvittava sisältö kussakin yksittäistapauksessa. Jotta tämä olisi mahdollista, voidaan arviointijakson järjestämistä pitää tältä kannalta hyväksyttävänä selvittämiskeinona sellaisissa tapauksissa, joissa avun tarpeesta ei muutoin ole saatavilla riittävän täsmällistä tietoa palveluja ja tukitoimia koskevan päätöksen tekemiseksi, ja joissa asiakas itse suostuu arviointijakson järjestämiseen.

Sosiaalihuollon toimien tulisi mahdollisimman pitkälle perustua ammattihenkilön ja asiakkaan yhteiseen näkemykseen. Asiakkaan osallistumisella palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen sekä hänen mielipiteidensä huomioon ottamisella toteutetaan muun muassa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaan kotona tehtävä palveluntarpeen arviointi tilanteessa, jossa asiakas on hakenut henkilökohtaista apua itselleen kotiinsa, tukee hänen mielipiteensä ja näkemyksensä huomioon ottamista ja sitä kautta myös toteuttaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Viranomaisella on myös asian selvittämisvelvollisuus ennen päätöksen tekemistä.

”On tärkeää tiedottaa asiakkaille, ettei arviointijaksoa tule järjestää vastoin asiakkaan suostumusta. Lisäksi tulee informoida, ettei suostumuksen antamatta jättäminen ja arviointijakson järjestämättä jättäminen saa johtaa asiakkaan kannalta palvelujen ja tuen tarpeen arvioinnissa oikeudenmenetyksiin, vaan tällöin päätös on tehtävä muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella”, Elina Nieminen tiivistää. Tällä tavoin toteutettuna suostumuksen voidaan katsoa perustuvan aitouteen ja vapaaseen tahtoon riittävässä määrin siten, että arviointijakson voidaan katsoa olevan sopusoinnussa yksityiselämän suojan kanssa kotirauhan piiriin ulottuvana.  

Sosiaali- ja terveysministeriön on esitettävä arvionsa sääntelyn yhteensopivuudesta perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten (PeVM 25/1994 vp, s. 4–5) kanssa sekä lainsäädäntötoimien tarpeellisuudesta asiassa viimeistään 20.6.2024. 

Apulaisoikeuskanslerin kanteluratkaisu kokonaisuudessaan