kuvituskuva.
14.2.2022
Viime viikolla järjestettiin nuorille suunnatun luentosarjan ensimmäinen tilaisuus, jonka aiheena oli henkilökohtaisen avun historia, aate, lainsäädäntö ja järjestämistavat. Luentosarjojen tarkoituksena on lisätä nuorten ymmärrystä ja tietoa henkilökohtaisesta avusta ja sen mukanaan tuomista vastuista ja velvollisuuksista. Puhujana ensimmäisellä luennolla oli Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen. 

– Työssäni nuorten parissa olen huomannut, että nuorten on vaikea löytää tietoa joistakin asioista. Esimerkiksi avustajan työnantajuuteen liittyvät asiat ovat sellaisia, jotka yleensä tulevat jokaisen vaikeasti vammaisen omalle kohdalle, mutta kohdennettua ja tiiviisti esitettyä tietoa henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimimisesta on vaikea löytää. Siksi koin tärkeäksi tarjota vammaisille nuorille mahdollisuutta tulla kuulemaan työnantajuudesta seikkaperäisesti tilaisuuteen, jossa heillä on myös mahdollisuus esittää omia kommenttejaan ja kysymyksiään, kertoo Invalidiliiton nuorten toiminnan ohjaaja Selda Demirtas

Henkilökohtaisen apu sai alkunsa Yhdysvalloissa Itsenäisen Elämän liikkeestä 

Luennolla kuvailtiin henkilökohtaisen avun rantautumista Suomeen 1970-luvulla. Se oli osa kansainvälistä syrjinnän vastaista kansalaisliikettä, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa Itsenäisen Elämän liikkeestä.  

– Ajatuksena oli, ettei vammaisten arkipäivän elinolot parane ellemme itse muuta niitä, toteaa Nieminen.  

Tähän perustui koko suomalaisen vammaisliikkeen vahva taisto henkilökohtaisen avun saamiseksi subjektiiviseksi oikeudeksi, johon meni noin 30 vuotta.  

Vammaiset avuntarvitsijat olivat itse liikkeessä toimijoina ja sen alkuunpanijoita. Tämä johti lopulta siihen, että vuonna 2009 voimaanastuneessa vammaispalvelulain osittaisuudistuksessa saatiin henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi. Samalla palvelun järjestämistapoja laajennettiin siten, että perinteisen työnantajamallin rinnalle syntyi velvollisuus järjestää henkilökohtaista apua myös palvelusetelin tai ostopalvelun avulla. 

Henkilökohtainen apu vapautti toisen henkilön avusta riippuvaiset vaikeavammaiset instituutioista ja vaihtoehdoksi tuli asuminen ja toimiminen omien elämänvalintojen mukaisesti. Siksi pidettiin tärkeänä, että henkilökohtainen apu määriteltiin selkeästi, mitä se on ja mitä se ei ole.  

– Itsenäistymistaistelu tarkoitti sitä, että halusimme selvän eron hoitoon, hoivaan ja valvontaan ja siihen, että apuun ei kuulu tuki. Näihin tuli olla oma palvelukokonaisuus. Taistelimme irti itsemme tuen ja hoivan ikeestä, kiteyttää Nieminen.  

Tätä symboloi myös nykyinen voimassa oleva ns. Voimavaraedellytys. 

Henkilökohtaisen avun luentosarja jatkuu maaliskuussa 

Invalidiliitto järjestää kevään aikana nimenomaan nuorille suunnattuja luentoja, joissa käsitellään henkilökohtaista apua eri näkökulmista. Ilmoittaudu mukaan seuraavalle luennolle, jossa aiheena HETA:n työehtosopimus ja puhujana lakimies Katariina KirveläHenkilökohtaisen avun luentosarjan toinen osa: HETA:n työehtosopimus 1.3. klo 17-18.30.

Henkilökohtaisen avun luentosarjan kolmannen luennon aiheena on työn johtaminen ja puhujana työnohjaaja Jarmo Tiri. Voit jo ilmoittautua myös 4.5.2022 klo 17.00-19.00 järjestettävälle luennolle.

Luennot nauhoitetaan ja ne ovat nähtävissä myöhemmin kotisivuillamme. Tästä voit katsoa 8.2. tilaisuuden tallenteen. 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa