YK:n vammaissopimuksessa on kirjoitettu omat määräyksensä vammaisista lapsista, koska heidän katsotaan olevan erityisen haavoittuvassa asemassa. Vamman lisäksi ikä saattaa kasvattaa riskiä joutua kohdelluksi väärin.
Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi hoitotilanteet, joihin vammaiset lapset joutuvat ikätovereitaan useammin. YK:n vammaissopimuksen tyttöjä koskevaan säännökseen on kirjoitettu tavoitteeksi voimaantuminen. Voimaantumisella tarkoitetaan henkilön itsetunnon ja itsearvostuksen saavuttamista huolimatta vamman aiheuttamasta toimintarajoitteesta.
YK:n vammaissopimuksen 7. artiklassa todetaan, että on toteuttava kaikki tarvittavat toimet, jotta varmistetaan että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Lisäksi kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Pitää myös varmistaa, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi. Suomessa YK:n vammaissopimus tuli voimaan 10.6.2016.
YK:n vammaissopimuksesta Invalidiliiton kotisivuilla >>
Lasten oikeuksista on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Sopimuksen periaatteina ovat:
Lapsen oikeuksien sopimus asettaa valtioille velvollisuuden tiedottaa lasten oikeuksista, niin lapsille kuin aikuisillekin. Suomessa sopimus astui voimaan 1991.