Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa huomioitava vammaisten ihmisten näkökulma

Viime aikoina liitto on antanut kommenttejaan palvelustrategioihin ja muihin hyvinvointialueita ohjaaviin suunnitteluasiakirjoihin. “Useista asiakirjoista vammaisten näkökulma on puuttunut ja tämä on toki huolestuttavaa. Siksi onkin tärkeää ottaa kantaa näihin asiakirjoihin”, toteaa vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue piti jo keväällä aluekierroksia hyte-toiminnasta ja palvelustrategian suunnitelmista järjestöille ja vaikuttamistoimielimille kuten vammaisneuvostoille.  Liiton ja paikallisyhdistysten edustajia oli mukana eri tilaisuuksissa, ja useita näissä tilaisuuksissa esiin nostettuja huomioita näkyi yhteenvedossa. Työ jatkui syksyllä, kun sote-järjestöjen neuvottelukunnan kautta pyydettiin lausuntoja hyvinvointisuunnitelmaan ja palvelustrategiaan. 

Lausunnoissa liitto nosti esiin vammaisasioiden osaamisen keskittämisen, vammaisten huomioimisen haavoittuvana ja merkittävänä vähemmistönä sekä erityisesti toimintarajoitteisten lasten ja nuorten heikomman aseman kouluterveyskyselyn ja väkivaltatutkimusten mukaan. YK:n vammaissopimusta, esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitystä korostettiin kattavasti. “On tärkeää, että vammaiset ihmiset huomioidaan läpileikkaavasti hyvinvointialueita ohjaavissa asiakirjoissa. Esimerkiksi perheiden palveluissa tulee huomioida niin vammaiset lapset ja nuoret kuin vammaiset isät ja äidit sekä yhteistyö vammaispalveluiden kanssa", linjaa Lounais-Suomen alueen järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistola.

YK:n vammaissopimuksen velvoitteet tulee huomioida päätöksenteossa

Hyvinvointialueiden vammaisneuvostoissa vaikuttaa useita Invalidiliiton ja yhdistysten aktiiveja. Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvosto on ottanut kantaa muun muassa hyvinvointialueen talousarvion tavoitteisiin, palveluverkkoselvitykseen ja vammaisten asumispalvelujen selvitykseen. “Lausunnoissa olemme vaatineet, että nopealla tahdilla päätettyjen isojen rakennemuutosten vaikutuksia tulisi tarkastella vammaisten ihmisten arjen ja elämänlaadun kannalta”, summaa Sisä-Suomen alueen järjestöasiantuntija Milla Ilonen, itsekin Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston jäsen.

Lausunnoissa on korostettu, että YK:n vammaissopimuksen velvoitteet tulisi tarkasti huomioida päätöksenteossa. Vammaisyleissopimus velvoittaa myös neuvottelemaan tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa kaikissa heitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa. Vammaisneuvostoa ja palveluja käyttäviä vammaisia ihmisiä tulisi kuulla oikea-aikaisemmin ja lausuntokierroksiin tulisi varata nykyistä enemmän aikaa. “Välillä tuntuu siltä, että yhdenvertainen osallisuus vaarantuu liian tiukan lausuntoaikataulun vuoksi”, harmittelee Ilonen. 

Lausuntojen lisäksi Ilonen pitää tärkeänä jatkuvaa vuoropuhelua viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Pirkanmaalla järjestöjen sote-ryhmä kutsui hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan tapaamiseen järjestöyhteistyön vahvistamiseksi. Hyvinvointialuejohtajalle luovutettiin kannanotto, jossa sote-järjestöt kertoivat tahtotilastaan toimia Pirhan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kumppanina hyvinvointialueen strategisia tavoitteita edistäen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kokemustiedon tuottamista ja kanavoimista päätöksenteon tueksi, uudenlaisten toimintamallien luomista tai ammatillisen osaamisen vaihtoa asiakkaan parasta ajatellen.

Hyvinvointialueiden asiakirjoihin on otettu kantaa myös muilla hyvinvointialueilla. Liitto tuleekin seuraamaan, miten vammaisille ihmisille tärkeät asiat tulevat näkymään lopullisissa asiakirjoissa.