Invalidiliiton kannanotto hallituksen puoliväliriiheen

Vammaisten ihmisten oikeuksien edistäminen ei tapahdu ilman aktiivista puuttumista, tiedon jakamista ja vaikuttamistyötä. Vaikka lait turvaavat muodollisesti vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja perusoikeudet, voivat aliresursointi ja tietämättömyys johtaa siihen, että ne eivät tosiasiassa toteudu. Tämä näkyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetun tilastoista, joiden mukaan vammaiset ihmiset ovat yksi eniten syrjintää kohtaavista ryhmistä. Vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli niin asenteisiin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttamisessa.

Vammaispalveluille tarvitaan riittävä rahoitus

Invalidiliitto korostaa, että uuden vammaispalvelulain asianmukainen toimeenpano edellyttää riittävää rahoitusta, jotta hyvinvointialueet pystyvät myöntämään vammaispalveluita fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Vammaispalvelut mahdollistavat ihmisarvoisen elämän ja aktiivisen yhdenvertaisen kansalaisuuden.

Monille fyysisesti vammaisille ihmisille erityisen tärkeitä vammaispalveluita ovat mm. liikkumisen tuen palvelut ja henkilökohtainen apu. Nämä mahdollistavat yhdenvertaisuuden, osallisuuden, itsenäisen elämän ja toimeentulon. Hallituksen on varmistettava, että hyvinvointialueiden resurssit riittävät niin näiden edellä mainittujen kuin muidenkin vammaispalvelujen asianmukaiseen toteuttamiseen. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset vammaisille tarkoitettuihin kuljetuspalveluihin liittyen, mutta toteutus alueilla ei tällä hetkellä vastaa vammaisten ihmisten oikeuksia eikä tarpeita.

Eduskunta edellytti lausumassaan 17.12.2024, että ”valtioneuvosto varaa riittävän rahoituksen vammaispalvelulain toimeenpanoon ja seuraa asiakkaiden tosiasiallista pääsyä palveluihin”. Invalidiliitto on saanut viime aikoina vammaisilta palvelunkäyttäjiltä useita viestejä koskien palveluiden heikentämistä (esim. henkilökohtaisen avun tuntimäärien vähentäminen, vaikka asiakkaan tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta). Vammaispalvelut ovat pääosin subjektiivisia oikeuksia ja määrärahoihin sitomattomia palveluita, mutta näyttävät nyt olevan säästöjen kohteina hyvinvointialueilla. Jotta vammaisten ihmisten oikeudet käytännössä toteutuvat, on hyvinvointialueilla oltava riittävästi osaamista lainsäädännön soveltamisen kokonaisuudesta, jotta päätökset tehdään lain edellyttämällä tavalla eivätkä ihmiset jää ilman heille kuuluvia palveluita.  

Invalidiliitto toivoo myös, että THL voisi jatkaa harvinaisten sairauksien kansallista koordinaatiota. Tämä edellyttää koordinaation rahoituksen turvaamista.

Esteettömyys on ihmisoikeus

Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota palveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Invalidiliitto peräänkuuluttaakin hallitukselta konkreettisia toimia näiden tärkeiden asioiden toteutumiseksi. YK:n vammaisyleissopimuksessa esteettömyys määritellään ihmisoikeutena. Esteettömyys mahdollistaa myös osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen hyödyttäen fyysisesti vammaisten ihmisten lisäksi myös esimerkiksi ikääntyneitä ja lastenrattaiden kanssa kulkevia. Rakennetun ympäristön esteellisyyden voidaan katsoa olevan konkreettista syrjintää ja ihmisoikeusloukkaus. Panostus esteettömyyteen on investointi yhdenvertaisempaan Suomeen.

Kansalaisjärjestöjen rahoitus turvattava

Kansalaisyhteiskunta on ollut suomalaisen yhteiskunnan tärkeä ja arvostettu erityispiirre. Se vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia olla aktiivisesti osallisia päätöksenteossa.

Nykymuotoinen kansalaisyhteiskunta on uhattuna muun muassa siksi, että siihen kohdentuu rajuja avustusleikkauksia ja järjestöjen merkitystä kyseenalaistetaan. Leikkaukset kohdentuvat väistämättä myös vammaisjärjestöjen vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön, jonka avulla tuodaan päättäjien tietoon kansalaisten ääntä. Tämä heikentää osaltaan demokratiaa.

Vammaisten ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja äänen kuuleminen on varmistettava jo YK:n vammaisyleissopimuksenkin nojalla. Avustusleikkaukset heikentävät merkittävästi vammaisjärjestöjen mahdollisuutta huolehtia tehtävistään. Leikkaukset osuvat kipeästi vammaisiin ihmisiin, joita varten järjestöt ovat olemassa.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan (E2 16.1.2025) 78 % suomalaisista ajattelee, että kansalaisjärjestöjä tarvitaan nostamaan yhteiskunnan epäkohtia esiin ja 73 % toteaa, että heikoimmassa asemassa olevien ääni ei kuuluisi yhteiskunnassa ilman kansalaisjärjestöjä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt vahvistavat ihmisten osallisuutta, vähentävät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia. Järjestöjen rahoitus on turvattava ja lahjoitusten verovähennysoikeutta laajennettava oikeudenmukaisesti niin, että myös sote-järjestöt pääsevät sen piiriin.

Isänmaata voi palvella myös pyörätuolissa

Varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvässä päätöksenteossa tulee huomioida fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet sekä heidän turvallisuuttaan edistävät ja varautumista vahvistavat näkökulmat. Vammaisjärjestöt tulee osallistaa valmisteluun alusta alkaen. Invalidiliiton valtakunnallisen ja alueilla tehtävän yhteistyön myötä tiedämme, että esimerkiksi pelastusalan työntekijät ja viranomaiset tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin liittyen.

Invalidiliitossa ymmärretään hyvin, että kokonaisturvallisuus edellyttää pääsääntöisesti fyysisesti vahvoja joukkoja. Ikäluokkien pienentyessä ja palveluskelpoisten henkilöiden määrän vähentyessä kannattaisi hyödyntää myös eri tavoin liikkuvien ja toimivien henkilöiden vahvuuksia. Pyörätuolissa istuenkin voi palvella isänmaata esimerkiksi erilaisia digi- ja kyberuhkia torjumalla. Invalidiliitto esittääkin, että puolustusministeriö kartoittaisi fyysisesti vammaisten nuorten halukkuutta suorittaa varusmiespalvelus. Armeijassa on monenlaisia erikoisjoukkoja jo entuudestaan. Invalidiliitto tarjoaa apuaan yksittäisen kasarmin esteettömyyden varmistamiseksi, jotta fyysisesti vammaisten nuorten palvelusta voidaan pilotoida.

Sopivaa työtä kaikille

Suomen työmarkkinatilanne on vaikea ja työttömien määrä kasvaa. Tämä hankaloittaa myös fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Hallitus odottaa matalasuhdanteen kääntyvän paremmaksi lähitulevaisuudessa. Vaikka näin tapahtuisi, ei heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyystilanne kuitenkaan kehity yhtä nopeasti kuin muiden työttömien. Hallituksen on aktiivisesti toteutettava hallitusohjelmaan kirjaamiansa asioita, jotka koskevat vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämistä.

Invalidiliitto kannustaa hallitusta luopumaan sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä sekä palauttamaan työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosan. Tämä tukisi ostovoimaa ja osa-aikaista työllisyyttä, joka on esimerkiksi monille fyysisesti vammaisille ihmisille toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi ainoa mahdollisuus olla mukana työelämässä.