Invalidiliiton terveiset budjettiriiheen

Vammaisten ihmisten palveluiden rahoitus on turvattava 

Invalidiliitto kantaa huolta vammaispalveluiden rahoituksen turvaamisesta ensi vuoden budjetissa. Vammaispalvelulain perusteella annettavat vammaispalvelut ovat erityispalveluita, jotka turvaavat vaikeimmin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. 

Liiton tekemä vaikuttamistyö sote-uudistuksessa ja hyvinvointialueissa auttaa toivottavasti osaltaan, jotta vammaispalvelut eri puolilla Suomea ovat jatkossa yhdenvertaisia ja esteettömiä. Riittävän rahoituksen varmistaminen on joka tapauksessa tarpeen. 

Vammaispalveluiden alibudjetoinnista seuraa varsin karuja tilanteita, joista Invalidiliittoonkin tulee tietoa. Monissa kunnissa on ongelmia vammaispalveluiden toteuttamisessa. Vammaiselle ihmiselle määritelty palveluntarve saatetaan sivuuttaa ja jättää palvelu myöntämättä. Kielteisestä päätöksestä valittaminen vie aikaa ja energiaa, vaikka oikeus palveluun lopulta toteutuisikin. Palveluiden epääminen tai niiden saaminen vasta pitkän oikeusprosessin jälkeen on kohtuutonta. Lisäksi tämä estää vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta, arjen toimivuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta. 

- Invalidiliiton viesti budjettineuvotteluihin on, että vammaispalveluiden rahoitus on saatava tasolle, jolla vammaisille ihmisille pystytään tarjoamaan oikea-aikaiset ja riittävät palvelut, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.  
 
Määrärahoja lisätään STM:n hallinnonalalla esimerkiksi palvelurakenteen kehittämiseen rahoituksen perustuessa ennen kaikkea perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja mielenterveysstrategian kolmevuotisiin kehittämishankkeisiin.  

- Koska on vammaispalveluiden vuoro? kysyy Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen. 

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvattava 

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen avustusmäärärahojen laskiessa on vakava paikka koko yhteiskunnalle. Järjestöjen tekemä merkittävä työ onkin tunnustettu laajasti. Samaan aikaan tunnistetaan, että rahapelihaittojen minimointi on tärkeää ja vastuullista.  

- Invalidiliitto kannustaa ratkaisemaan järjestöjen valtionavustuksiin liittyvän tilanteen pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Vapaa kansalaisjärjestökenttä toimii laajasti ja monimuotoisesti ihmisiä auttaen ja tukien sekä iloa tuottaen. Tähän kaikkeen ihmisistä itsestään kumpuavaan merkitykselliseen toimintaan tulee olla mahdollisuudet myös jatkossa, sanoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka. 

Huomio työelämän yhdenvertaisuuskysymyksiin 

Vammaisten ihmisten hyvinvointiin liittyy palveluiden yhdenvertaisen saamisen lisäksi myös toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus edellyttää valtiolta toimenpiteitä vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä. Invalidiliitto katsoo, että pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimenpiteet vammaisten ihmisten työllisyyden edistämiseksi tukevat hyvin tämän tavoitteen toteutumista. 

Budjettiesityksessä osoitetaan määräraha osatyökykyisten työllisyyttä edistävään erityistehtäväyhtiöön ja palkkatukirahoja lisätään yksityisellä ja kunnallisella sektorilla. Invalidiliitto pitää hyvänä, että palkkatukimäärärahoja lisätään yksityiselle sektorille, koska erityistehtäväyhtiö ei ole ratkaisu kaikille vammaisille henkilöille. 

Invalidiliitto toivoo, että työelämän yhdenvertaisuuskysymyksiin kiinnitettäisiin vielä nykyistä enemmän huomiota niin, että ihmisen osaaminen nousisi vahvemmin esiin hänen vammansa tai muiden ominaisuuksiensa ohi.  

-Invalidiliitto on mielellään mukana muokkaamassa yhteiskunnallista asenneilmapiiriä suuntaan, joka mahdollistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen työelämään YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti, sanoo Invalidiliiton koulutus- ja työllisyysasiantuntija Anne Mäki. 

Esteettömyys lisää yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua 

Ympäristöministeriön toimialan yhdeksi keskeiseksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteeksi on nostettu kestävä kaupunkikehitys. Tähän liittyen budjettiesityksessä on mainittu mm. lähiympäristöjen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä lähiluonnon ja kulttuuriympäristöjen saavutettavuus. Invalidiliiton mielestä esteettömyyttä tulisi painottaa vahvasti tässä yhteydessä.  

- Esteettömyys lisää mm. fyysisesti vammaisten ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnassa, ja on siten vahva osa sosiaalisesti kestävää kehitystä. Kun lähtökohtana on rakennetun ympäristön esteettömyys, vältytään esteettömyyden kehittämiseen tarvittavilta korjaustoimilta jälkikäteen - näin esteettömyys tukee osaltaan myös ekologisesti kestävää kehitystä, sanoo Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Marika Nordlund.  

Luontoympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutusten tunnistaminen on tärkeää, ja esteettömyyden huomioiminen varmistaa kaikille ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet virkistäytyä luonnossa. Invalidiliitto katsoo, että luontoympäristöjen esteettömyyden kehittämiseen tulisikin jatkossa kohdentaa määrärahoja, esimerkiksi Metsähallituksen toiminnan kautta. Sitä vastoin ensi vuoden talousarvioesityksessä Metsähallituksen määrärahoja kansallispuistojen ja luontokohteiden osalta ollaan leikkaamassa.  

ARAn määrärahojen riittävä taso on varmistettava myös jatkossa. Esteettömiä asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan merkittävästi lisää, jotta myös mm. vammaisilla ihmisillä on aidosti mahdollisuus valita missä ja miten asuu. 

Esteetöntä julkista liikennekalustoa 

Invalidiliiton mielestä on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeriö nostaa esteettömyyden näkyviin budjettiesityksessään yhtenä tapana toteuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteita. Invalidiliitto muistuttaa, että yhteiskunnan esteettömyys mahdollistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden. YK:n vammaissopimuksen artiklat 5 (tasa-arvo) ja 9 (esteettömyys ja saavutettavuus) ovat tärkeitä, kun suunnitellaan kansalaisten liikkumisympäristöä ja palveluita. 

- Julkisen liikenteen kalustohankintojen osalta tulisi varmistaa, että hankittava kalusto on esteetöntä. Näin voidaan parantaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä, mikä osaltaan on myös tärkeä ilmastotoimi, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen. 

Harvinaissairauksien kansalliseen ohjelmaan rahoitusta 

Suomessa on noin 300 000 ihmistä, joilla on jokin harvinaissairaus. Harvinaissairauksien käynnissä oleva kansallinen ohjelma korostaa hoidon valtakunnallisen koordinaation merkitystä. Se helpottaa sairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei esitetä jatkoa tälle koordinaatiorahoitukselle. 

- Tämä on vakava paikka harvinaistyölle, koska koordinaation toteutumisesta on kiinni monta muuta harvinaissairauksiin liittyvää asiaa, joiden edistäminen on nimenomaan kansallisen tahon vastuulla. THL on vasta keväällä päässyt rekrytoimaan työntekijät koordinointitehtäviin ja työ on vasta käynnistymisvaiheessa. Harvinaissairauksiin liittyvät epäkohdat eivät todellakaan ratkea muuten kuin pitkäjänteisellä työllä, johon osoitetaan pysyvää rahoitusta, sanoo Invalidiliiton suunnittelija Jenni Kuusela.