Suomessa tehdyt koronaviruspandemian torjumistoimenpiteet ovat kohdentuneet kaikkiin kansalaisiin. Etäopetusjaksojen aikana monille lapsille ja nuorille on syntynyt oppimisvajetta. Invalidiliitto muistuttaa, että tätä oppimisvajetta on tutkittava ja paikattava mahdollisimman pian.
Vammaisten lasten ja nuorten kohdalla oppimistuloksia voi heikentää mahdollinen apuvälineiden ja avustajan puute. Invalidiliitto muistuttaa, että koulutuksen järjestäjän on tehtävä myös yhdenvertaisuuslain 15 §:n nojalla kohtuullisia mukautuksia vammaisille koululaisille ja opiskelijoille yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa asianmukaisia järjestelyitä yksittäistapauksissa sekä vammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista koulutuksessa.
Invalidiliitto ehdottaa, että lisärahoituksen turvin palkataan kouluavustajia ja -ohjaajia tukemaan yksilöllisesti vammaisia ja toimintaesteisiä lapsia ja nuoria. Paremmat oppimistulokset edesauttaisivat vammaisten lasten ja nuorten jatko-opinto- ja työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Jos pandemian aikaiset rajoitustoimenpiteet, niin tarpeellisia kuin ne ovatkin olleet, aiheuttavat laajasti passiivisuutta ja näköalattomuutta, se tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Invalidiliitto muistuttaa, että monet vammaiset nuoret tarvitsevat vielä keskimääräistä enemmän tukea ja apua opintoihinsa sekä työelämään sijoittumisessa. Lisäämällä opintojen aikaista työ- ja uravalmennusta vammaiset nuoret pääsevät helpommin kiinnittymään työelämään. Tämä on tärkeää huomioida koulutus- ja työllisyysratkaisuissa.
Invalidiliitto yhtyy SOSTE:n puoliväliriihikannanoton huomioihin koskien heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Suuri joukko työhaluisia vammaisia ja toimintaesteisiä ihmisiä on joko työkyvyttömyyseläkkeellä tai työttömänä eikä tilanne ole parantunut pandemian aikana. Invalidiliitto muistuttaa tässäkin yhteydessä Sopivaa työtä kaikille -ajattelutavasta, joka edistää vammaisten ihmisten siirtymistä työelämään ja nostaa työllisyysastetta. Suomen väestöstä vammaisia ihmisiä on noin 15 prosenttia ja heistä arviolta vain joka viides on työelämässä.
Invalidiliitto kannustaa kokeilemaan yksilöllisiä valmennusmalleja, jotta kaikille löydettäisiin sopivaa työtä. Järjestöissä olevaa asiantuntemusta vammaisten työllistymiseen liittyvissä asioissa kannattaa hyödyntää. Oikeat tukitoimenpiteet edistävät vammaisten työllistymistä ja niistä on tiedotettava työnantajia, jotta työllistymisiä tosiasiallisesti tapahtuisi. Taloustutkimuksen Invalidiliitolle tekemästä tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että työnantajat eivät tunne vammaisten työllistymiseen liittyviä tukimuotoja. Esimerkkinä työolosuhteiden järjestelytuki, jolla voidaan parantaa työpaikan esteettömyyttä tai saada toisen henkilön antamaa tukea työpaikalla.
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on erittäin tärkeää, jotta järjestöjen työ yhteiskunnan heikompiosaisten tukemiseksi ja auttamiseksi voi jatkua. Vetoamme hallitukseen, jotta se tekisi puoliväliriihessään päätöksiä, joiden myötä järjestöjen merkittävä työ ruohonjuuritasolla, ihmisten arjessa, voi jatkua. Monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat paikallisesti lähellä ihmistä tarjoten erilaisia hyvinvointia edistäviä toimintoja ja vertaistukea, joita ei olisi saatavilla ilman näitä järjestöjä.
Invalidiliitto pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattu yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus toteutetaan viipymättä. Uudistuksessa tulee huomioida esimerkiksi vammaisten kokema syrjintä työelämässä ja taloyhtiöiden velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta positiivisen erityiskohtelun avulla. Invalidiliitto on mielellään apuna uudistukseen liittyvässä valmistelutyössä ja muistuttaa samalla laajemminkin järjestöissä olevasta osaamisesta, jota kannattaa hyödyntää lakeja valmisteltaessa.
Lisätietoja: Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, Invalidiliitto, laura.andersson@invalidiliitto.fi