– Äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa voi vaikuttaa merkittäviin asioihin, jotka vaikuttavat elämäämme: mm. turvallisuus, hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja ympäristö. EU:n vammaisstrategia on voimassa vuoteen 2020 saakka ja uusi valmistuu tulevalla parlamenttikaudella. Ei ole lainkaan samantekevää, ketkä laativat sen linjauksia, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoo.
Invalidiliiton tavoite on, että Eurooppa on jatkossakin kansalaisten Eurooppa, joka toimii vahvasti yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden puolesta kunnioittaen perus- sekä ihmisoikeuksia.
Noin 80 miljoonalla eurooppalaisella (16 prosenttia Euroopan väestöstä) on jonkin asteinen vamma. Eurostatin tilaston mukaan vuonna 2020 vammaisia ihmisiä arvioidaan Euroopassa olevan noin 120 miljoonaa. Suuri osa vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä on jäsenvaltioiden oman toimivallan piirissä. Euroopan unionin tulee nostaa esiin erityisesti vammaisuuteen liittyvää ihmisoikeusnäkökulmaa, jakaa tietoa ja vaikuttaa asenteisiin, jotta vammaiset voisivat elää ja liikkua yhdenvertaisesti muiden eurooppalaisten kanssa.
– Haluamme muistuttaa ehdokkaita, puolueita kuin äänestäjiäkin vammaisten ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisen tärkeydestä. Yhdenvertaisuus edellyttää, että vaalitilaisuudet ja äänestyspaikat ovat esteettömiä, Andersson sanoo.
Invalidiliiton EU-vaaliohjelma jakautuu kuuteen teemaan, joissa nostetaan esille vammaisille ihmisille tärkeitä asioita.
Vammaisten oikeuksia tulee edistää kaikilla unionin toimivallan piirissä olevilla politiikan aloilla. EU:n on oltava aktiivinen toimija ja asenteiden muokkaaja. EU:n nykyiseen vammaisstrategiaan kirjattu tavoite ”poistetaan vammaisuuteen perustuva syrjintä” ei ole toteutunut. Tarvitaan uutta lainsäädäntöä, jossa vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä kielletään laaja-alaisesti.
Vammaisten ihmisten oikeus työhön toteutuu heikosti koko Euroopan unionin alueella. Vammaisten ihmisten työllisyysaste on noin 50 prosenttia, kun se on 72 prosenttia muun väestön osalta. Työllisyysasteen nostamisen tulee olla tavoitteena koko Euroopan tasolla. Tähän tarvitaan niin vammaisten henkilöiden kouluttautumisen tukemista kuin myös laajaa asennemuutosta.
Esteettömyyden ja saavutettavuuden ketju on juuri niin toimiva kuin on sen heikoin lenkki. Niin fyysisen ympäristön kuin vaikkapa verkkosivujen ja palvelujen tulee olla kaikkien saavutettavissa riippumatta ihmisen toimintakyvystä. Esteettömyysdirektiivin myötä tilanne on parantumassa, mutta vielä on tehtävää aidon yhdenvertaisuuden takaamiseksi: rakennettu ympäristö, kodinkoneet, liikennepalvelut ja matkailupalvelut kuten majoitus- ja ravitsemuspalvelut ovat direktiivin soveltamisen ulkopuolella.
Voimassa olevan EU:n vammaisstrategian tavoitteena on edistää vammaisten yhtäläisiä oikeuksia saada terveydenhuoltopalveluja ja niihin liittyviä välineitä. Toimenpiteitä on jatkettava yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. EU-lainsäädännön on tuettava jatkossa ihmisten hyvinvointia nykyistä paremmin.
EU:n yksi keskeisimpiä tavoitteita on vapaa liikkuvuus unionin alueella. Se ei toteudu niiden vammaisten henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat päivittäistoiminnoissa toisen henkilön apua. Vaikeavammaisen henkilön arjen sujuvuuden edellytys on joustava, yksilöllisin perustein määritelty henkilökohtainen apu. Jotta liikkumisen yhdenvertaisuus toteutuu, unionin tulee tukea sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen liikkumisen EU:n alueella.
Euroopan unionin on turvattava yhdenvertainen, esteetön ja vaikuttava kansalaisyhteiskunta. Varsinkin erityisryhmien, kuten vammaisten, vaikuttamismahdollisuuksia on tuettava niin paikallisella, kansallisella kuin unioninkin tasolla. Vammaisten ihmisten osallisuutta on lisättävä koko unionissa. Tähän velvoittavat yksiselitteisesti myös YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen 4 ja 33 artiklat.
Invalidiliiton EU-vaaliohjelma löytyy osoitteesta www.invalidiliitto.fi/vaalit