Invalidiliitto kritisoi raporttia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan uudistamisesta
31.1.2025
Invalidiliitto on antanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksiä ja linjauksia koskevasta selvityksestä. Liitto suhtautuu kriittisesti raportissa esitettyihin uudistusvaihtoehtoihin ja korostaa järjestöautonomian merkitystä.
Selvityshenkilö Mika Pyykön raportissa esitettiin kaksi vaihtoehtoista mallia avustustoiminnan uudistamiseksi. Vaihtoehdossa A painopisteenä on avustusjärjestelmän uudistaminen ja vaihtoehdossa B avustettavan toiminnan sopeuttaminen avustussumman pienenemiseen. Invalidiliitto ei pidä kumpaakaan mallia sellaisenaan käyttökelpoisena. Liiton mukaan erityisesti vaihtoehto B on esitetty pintapuolisesti, kun taas vaihtoehto A saattaisi johtaa kansalaisjärjestötoiminnan muuttumiseen valtionhallinnon jatkeeksi.
Vammaiset ihmiset unohdettiin
Vaihtoehdossa A ehdotetaan avustusten keskittämistä viiteen teemaan, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ikärakenteen muutokseen ja kansansairauksiin. Invalidiliitto ei kannata mallia ja huomauttaa, että vammaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset on jätetty raportissa huomioimatta. Liitto muistuttaa, että perusoikeuksien puolustaminen on keskeistä kaikessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
”Sote-järjestöjen avustamista koskevan lain mukaan avustettavan toiminnan tulee edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi sen tulee tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista. Tässä raportissa ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuuskysymykset sivuutetaan kokonaan, vaikka ne ovat keskeinen osa kansalaisjärjestötoimintaa ja erityisen tärkeitä vammaisjärjestöille”, Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka sanoo.
Järjestöautonomia ja kansalaisyhteiskunta uhattuna
Raportissa ehdotetaan, että hyvinvointialueiden järjestöavustukset siirrettäisiin valtionavustuksia hallinnoivan STEA:n vastuulle. Invalidiliitto vastustaa tätä ehdotusta ja painottaa, että alueellinen ja paikallinen järjestötyö on tehokas tapa saavuttaa ihmiset. Jos varat siirretään valtion hallinnoitavaksi, alueiden motivaatio tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa voi heiketä ja rahoitus saattaa kadota budjetin yleiskatteeseen.
Invalidiliitto kritisoi raportin linjausta, jonka mukaan valtionhallinto ohjaisi kansalaisjärjestöjen toimintaa ja painopisteitä. Liitto katsoo, että tämä rajoittaisi järjestöautonomiaa ja olisi ristiriidassa perustuslain sekä YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa. Raportissa ei myöskään tunnisteta järjestöjen roolia demokratian puolustajana ja yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostajana.
STEA on ilmoittanut, että vuonna 2025 järjestöjen tarjoaman oikeudellisen neuvonnan avustuksia leikataan. Invalidiliitto huomauttaa, että tämä heikentää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia saada tietoa oikeuksistaan. Koska vammaisilla ihmisillä on harvoin varaa yksityiseen oikeudelliseen apuun, neuvontapalveluiden rajaaminen pois avustettavan toiminnan piiristä olisi kestämätön ratkaisu.
Hyviäkin kehitysideoita löytyy
Vaikka Invalidiliitto suhtautuu kriittisesti moniin raportin ehdotuksiin, se tunnistaa myös selvityshenkilön tekemiä hyviä huomioita.
”Esimerkiksi lahjoitusvähennyksen laajentaminen koskemaan myös sote-järjestöjä, avustusten kolmivuotisuus, tilintarkastusraportin euromääräisen rajan nostaminen ja raportointivelvollisuuksien keventäminen ovat kannatettavia ajatuksia”, sanoo Juvakka.
”Erittäin tärkeää olisi lisätä yleisavustusten painoarvoa. Yleisavustuksen, jonka avulla järjestöllä itsellään on mahdollisuus ohjata resursseja joustavasti ja ketterästi, tulisi olla ensisijainen rahoitusmuoto erillishankkeiden sijaan”, hän jatkaa.
Invalidiliitto painottaa, että järjestöjen toiminnan tulee perustua niiden omiin tavoitteisiin ja jäsentensä tarpeisiin, ei valtionhallinnon linjauksiin. Kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus ja järjestöautonomia ovat tärkeitä turvattavia arvoja, jotka mahdollistavat myös heikoimmassa asemassa olevien äänen kuulumisen yhteiskunnassa.