Nuori tyttö istuu raitiovaunussa ja katsoo kameraan
14.2.2019
Ihmisoikeusliiton, HSL:n ja HKL:n kampanja nostaa esiin erityisesti nuorten kokemuksia syrjinnästä ja häirinnästä joukkoliikenteessä.

Kahden viikon ajan pääkaupunkiseudun katukuvassa ja liikennevälineissä näkyvä kampanja rohkaisee joukkoliikenteen käyttäjiä antamaan tukensa häirinnän ja syrjinnän kohteeksi joutuneille kanssamatkustajille.

Kampanjassa mukana olevat nuoret kertovat esimerkiksi seksuaalisesta ahdistelusta ja rasistisesta häirinnästä. Myös vammaiset nuoret kokevat syrjintää ja häirintää joukkoliikenteessä. Moni kokee jäävänsä aivan yksin näissä tilanteissa. Lue pyörätuolilla liikkuvan Katriina Koivulan joukkoliikennekokemuksista >>
”Kanssamatkustajien, erityisesti aikuisten tuki on oleellista. Voi mennä viereen istumaan, kysyä, tarvitseeko häirintää kokenut apua ja auttaa raportoimaan tilanteesta vastuutahoille”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Kampanjan tavoitteena on muuttaa ihmisten käytöstä ja yleistä ilmapiiriä. Kampanja toteutettiin pääkaupunkiseudulla ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Silloin se tavoitti arviolta 2 miljoonaa ihmistä. Kampanja on toteutettu myös Tampereella ja Turussa. Lisätietoa kampanjan verkkosivuilla päätepysäkki.fi sekä somessa tunnisteilla #päätepysäkki ja #muutunäkyväksi.

Invalidiliiton eduskuntavaalien yksi teema on Eroon ennakkoluuloista - stop syrjinnälle!

Jokainen ihminen on arvokas. Yhdenvertaisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Vaikuttamalla asenneilmapiiriin voimme parantaa vammaisten ihmisten asemaa. Moniperustainen syrjintä, jossa syrjintäperusteita on samanaikaisesti useampia (esim. vamma, sukupuoli, kieli, alkuperä), on erityisen tuomittavaa. Tarvitsemme lisää toisistamme välittämistä.

Vammaiset nuoret kokevat muita nuoria enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa. Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset ovat yleisempiä toimintaesteisillä nuorilla. Tämä on otettava huomioon nuorten palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on yhdenvertainen oikeus harrastaa ja viettää vapaa-aikaa turvallisessa ympäristössä ilman häirinnän kokemusta ja syrjityksi joutumista. Palvelujen tulee vastata myös vaikeimmin vammaisten nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemisen tarpeeseen.

Tulevalla hallituskaudella on laadittava uusi toimintaohjelma YK:n vammaissopimuksen toteuttamisesta. Invalidiliitto pitää tarpeellisena myös vammaispoliittista selontekoa. Näiden valmistelussa on kuultava laajasti vammaisten ihmisten omaa ääntä. Myös kaikessa kehitysyhteistyössä Suomen on jatkossakin sitouduttava ihmisoikeuksien noudattamiseen ja varmistettava YK:n vammaissopimuksen toteutuminen.

Invalidiliitto edellyttää:

  • Vammaispoliittinen selonteko laaditaan osallistaen vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt.
  • Vammaiseen ihmiseen kohdistuvan viharikoksen määritelmä lisätään rikoslakiin.
  • Vammaistutkimukselle varataan resursseja, jotta voidaan osoittaa kehittämiskohteita vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa.
  • Kansalaisjärjestöille kohdistuvan kehitysyhteistyön määrärahaa nostetaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vammaisten ihmisten, asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota Suomen kehitysyhteistyössä.

Invalidiliiton eduskuntavaalitavoitteet 2019 >>

Pelottava vammainen – pureeko se?

Invalidiliiton varainhankinnassa työskentelevä Pinja Eskola kirjoittaa blogissaan, millaista on olla vammainen ihminen vuonna 2019: ”Elämme vuotta 2019 ja silti vammaisuus on yhä tabu. Meitä ei oteta vakavasti työmarkkinoilla, ja usein elämämme ajatellaan olevan jotenkin valtaväestöä huonompaa. Kadulla saamme peräämme kummeksuvia tahi sääliviä katseita, mutta harvoin meitä uskalletaan lähestyä.” Lue Pinjan blogi Pelottava vammainen – pureeko se? >>
 

Jaa sosiaalisessa mediassa