Invalidiliitto vastaa hallitustunnustelijan kysymyksiin

Vammaismyönteistä politiikkaa tehdään parhaiten niin, että kaikissa päätöksissä huomioidaan niiden vammaisvaikutukset. Suomen ratifioimaa YK:n vammaisyleissopimusta tulee noudattaa ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista hallituspohjasta riippumatta. Hyvinvointialueille pitää resursoida riittävästi rahaa vammaispalveluihin, jotta vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut, jotka toteutuessaan mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden – esimerkiksi työssäkäynnin, opiskelun tai luottamustehtävien hoitamisen. Sopeuttamistoimia ei tule kohdistaa jo nykyisellään niukasti resursoituihin vammaispalveluihin, joiden käyttäjille palvelut ja tukitoimet ovat elinehto yhdenvertaiseen elämään.

Hallitustunnustelijan kysymykset ja Invalidiliiton vastaukset

Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Invalidiliiton visio on “Yhdenvertainen ja esteetön Suomi”. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden tulee olla sisäänrakennettuna kaikissa politiikoissa ja vammaisten ihmisten elinolojen kohentamiseen tulee sitoutua pitkäjänteisesti.

Keskeistä on, että Suomen ratifioimaa YK:n vammaisyleissopimusta noudatetaan ja vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista edistetään myös alkaneella vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta. Vammaismyönteistä politiikkaa tehdään parhaiten niin, että kaikissa päätöksissä huomioidaan vammaisvaikutukset. Lisäksi pitää resursoida hyvinvointialueille riittävästi rahaa vammaispalveluihin, jotta vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut, jotka toteutuessaan mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden – esimerkiksi työssäkäynnin, opiskelun tai luottamustehtävien hoitamisen. 

Yhdenvertaisuudesta on säädetty Suomen perustuslaissa, esteettömyydestä ei. Esteettömyys on kuitenkin YK:n vammaissopimuksessa säädetty ihmisoikeus. Esteettömyyden ihmisoikeudellista perustaa vasten onkin hyvä pohtia esteettömyyden kirjaamista perustuslakiin. Esteetön rakennettu ympäristö on hyödyllinen muillekin kuin vammaisille henkilöille. Esteettömyys ei toteudu Suomessa täysimääräisesti, koska esteettömyyslainsäädäntöä ei noudateta. Esteettömyyden laiminlyönnistä tulisi seurata sanktio. Invalidiliitto toivoo, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan poikkihallinnollisen esteettömyysstrategian laatiminen.  

Vammaisten henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja vammaisten sekä vammattomien henkilöiden välisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tarvitaan vahvempia toimenpiteitä. Invalidiliitto katsoo, että maaliskuussa hyväksytty ja lokakuussa voimaantuleva uusi vammaispalvelulaki jäi monin osin niin epäselväksi, että ns. korjaussarjalle on välitön tarve. Laki on muutettava täsmälliseksi ja tarkkarajaiseksi vaikeasti vammaisten ihmisten erityispalveluita turvaavaksi laiksi. Myös yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta on jatkettava, koska asumisen yhdenvertaisuudesta ei säädetty riittävän vahvasti (taloyhtiön asemasta ei säädetty). 

Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta? 

Sopeutustoimia pohdittaessa on tehtävä vaikutusarvioita monesta näkökulmasta, myös vammaisvaikutukset on arvioitava. Päätösten tulee perustua tietoon sopeutustoimien vaikutuksista eri väestöryhmiin. Myös kansalaisjärjestöjen näkemyksiä tulee kuulla. Sopeuttamistoimia ei tule kohdistaa jo nykyisellään niukasti resursoituihin vammaispalveluihin, joiden käyttäjille palvelut ja tukitoimet ovat elinehto yhdenvertaiseen elämään. Sosiaaliturvakomitean on jatkettava työtään sosiaaliturvan kehittämiseksi, jotta järjestelmästä saadaan selkeämpi ja nykyistä paremmin erilaiset elämäntilanteet huomioiva.  

Perusturvan taso on Suomessa riittämätön ja rikkoo Suomen ihmisoikeusvelvoitteita, totesi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea tuoreessa ratkaisussaan. Vaikka sopeuttamistoimia tarvitaan, perusturvan tasoa ja kattavuutta tulee nostaa. Perusturvasta ja peruspalveluista ei saa leikata. Monet vammaiset ihmiset elävät perusturvan varassa. Indeksijäädytykset ovat myrkkyä pienituloisille ihmisille.  

Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä? 

Vammaisten henkilöiden auton hankintaa on tuettu autoverolain 26 §:n mukaisella autoveron palautuksella, jonka suuruus on enimmillään 3770 € (4980 €, jos vamma edellyttää automaattivaihteista autoa). Autoilun verotuksen ja autokannan muuttumisen vuoksi vammaisille myönnettävän autoveron palautus on menettänyt merkitystään vammaisen henkilön liikkumismahdollisuuksien tukemisessa. Veron osuus on nykyisten vähäpäästöisempien autojen osalta laskenut niin vähäiseksi, että autoveronpalautusta ei saa täysimääräisenä tai ei saa lainkaan. Sähköautosta ei peritä autoveroa, joten siitä ei myöskään voi saada autoveron palautusta. Järjestelmä ei näin ollen kannusta hankkimaan vähäpäästöistä tai päästötöntä autoa. Invalidiliitto yhtyy Vammaisfoorumin ehdotukseen, jonka mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata, että autoverolain 26 §:n mukainen autoveron palautus vammaisuuden perusteella korvataan säätämällä uudesta, suorasta auton hankintatuesta. Hallituksen tulisi sitoutua tekemään auton hankintatukijärjestelmästä selvitys, jonka pohjalta uusi järjestelmä kehitettäisiin. 

Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi? 

Invalidiliitto on jo vuosia pitänyt esillä “Sopivaa työtä kaikille” -ajattelua ja toivoo, että se näkyy myös tulevan hallituksen linjauksissa. Tilastokeskuksen tuoreen elinolotutkimuksen mukaan toimintarajoitteisten henkilöiden suhteellinen osuus työttömistä oli lähes kaksinkertainen verrattuna muuhun työikäiseen väestöön.  

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Suomen Suunta -raportin, joka esittelee laajalla rintamalla hyväksi havaittuja keinoja Suomen työelämän kehittämiseen. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että eri tavoin osatyökykyiset ja vammaiset ihmiset otetaan aidosti mukaan työmarkkinoille. Tätä tulee edistää määrätietoisin poliittisin päätöksin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemisessa keskeistä on TE- ja sote-palveluja koskevien uudistusten yhteydessä niiden yhdyspintojen vaikuttava ja tuloksellinen yhteensovittaminen, jota tulee tukea monialaisella yhteistyöllä. Osatyökykyisten ihmisten työnteosta on tehtävä taloudellisesti kannattavaa yhteensovittamalla ansiotuloja ja etuuksia. Palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen sekä osatyökyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista on kehitettävä. Lisäksi on vahvistettava TE-palvelujen työnantajille ja työyhteisöille tarjoamaa tukea osatyökykyisten ihmisten rekrytoinnissa ja työnantajille suunnattua viestintää osatyökykyisten työnhakijoiden työllistämiseen liittyvien tukien hyödyntämiseksi (esim. työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen).

Yhteiskunnan syrjiviä rakenteita ja asenteita on muutettava sekä lisättävä työelämän inkluusiota, joka tutkimusten mukaan lisää työyhteisöjen tuottavuutta. Tietoisuutta osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksista on lisättävä ja kehitettävä myös yrittäjyyden ja eri tavoin itsensä työllistämisen mahdollisuuksia vahvistamalla sitä tukevia rakenteita. Palveluiden ja tukitoimien tulee vastata ihmisten todellisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Erilaiset ja yksilölliset tilanteet tulee tunnistaa.  

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?  

Ihmisten työ- ja toimintakykyä on vahvistettava ja työtehtäviä räätälöitävä niin, että esimerkiksi osa-aikaisen työn tekeminen olisi aito vaihtoehto niille vammaisille henkilöille, joiden toimintakyky ei riitä kokopäivätyöhön. Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovittamista on jatkettava, jotta työn tekeminen olisi kannattavampaa myös heille, jotka haluavat ja pystyvät työskentelemään eläkkeellä ollessaan. 

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja työvoimaa, myös vammaispalveluihin. Maahanmuuttoon liittyviä byrokraattisia prosesseja tulee joustavoittaa ja nopeuttaa. Maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen työelämään on tuettava muun muassa kielikoulutuksella ja selkeyttämällä ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksilukua sekä alan työkokemusta. 

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun? 

Hoitajapula osuu vammaispalveluihinkin. Myös vammaispalvelulain mukainen henkilökohtaisen avun palvelu on hätätilassa: henkilökohtaisia avustajia on vaikea saada. Lisäksi Suomessa on liian vähän sosiaalialan erityisasiantuntijoita, sosiaalityöntekijöitä ja lähihoitajia. Iäkkäiden ihmisten kotona asumista ja arkea tuetaan pääasiassa sosiaalipalveluin ja vammaisille henkilöille tarkoitetuin palveluin. Näiden palveluiden oikea-aikaisuus ja riittävyys vähentäisi osaltaan erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon kustannuksia. 

Keskeisiä ratkaisun avaimia ovat esimerkiksi palkankorotukset ja terveyspalvelujärjestelmien sujuvoittaminen, mutta myös vammaisalan houkuttelevuuden parantaminen lisäämällä tietoa vammaisuudesta, henkilökohtaisen avustajan työnkuvasta ja työn merkityksellisyydestä. Sote-järjestöjen tarjoaman tuen ja avun sekä jäsenistöä koskevan täsmätiedon hyödyntäminen voi osaltaan helpottaa julkisen sektorin työntekijöitä. 

Myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät hoidon tarvetta. Tämä ei pura hoitojonoja, mutta mitä useampi ihminen huolehtii omasta henkisestä ja fyysisestä terveydestään paremmin, sitä vähemmän tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Vammaisten henkilöiden osalta suuressa roolissa esimerkiksi liikuntapaikkojen esteettömyys sekä vammaispalvelujen riittävyys harrastusten mahdollistamiseksi (esim. kuljetus- ja avustajapalvelut). 

Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Iäkkäille ihmisille suunnattuja palveluita tulee monimuotoistaa: myös iäkkäille vammaisille henkilöille tarvitaan lisää esteetöntä yhteisöasumista, lisää hoivapaikkoja runsaasti hoivaa ja hoitoa tarvitseville (vapauttaisi kotihoidon resursseja, vähentäisi esh:n päivystysten työkuormaa). Myös iäkkäitä vammaisia koskevan omaishoidon tukea on kehitettävä: korkeammat omaishoidon korvaukset, sujuvan & luotettavan kodissa tai ulkopuolisessa paikassa tapahtuvan omaishoidon lomituksen kehittäminen (myös alemmat maksut tai maksuttomuus).  

Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä? 

Vammaisten lasten ja nuorten kiusaamisen on vihdoin loputtava. THL:n kouluterveyskyselyt antavat karun kuvan toimintarajoitteisten nuorten kiusaamisesta. He joutuvat väkivallan ja häirinnän kohteiksi kouluissa muita useammin eivätkä koe saavansa oppilasterveydenhuollosta tilanteeseensa apua.

Tarvitaan vanhempien uupumista ennaltaehkäiseviä esteettömiä perhepalveluita sekä varhaista henkilökohtaista apua, jotta vaikeavammaiset lapset voisivat asua kotona ja liittyä yhdenvertaisesti ikätoveriporukoihin.

Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä? 

Ahtaat, meluisat ja rauhattomat oppimisympäristöt ovat haastavia erityisesti monille vammaisille ja toimintaesteisille lapsille. Koulurakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee satsata fyysiseen ja aistiesteettömyyteen.  

Ensisijaisena vaihtoehtona tulee olla vammaisten lasten oikeus yksilölliset tarpeet huomioivaan inklusiiviseen opetukseen lähikoulussa. Valitettavasti Vammaisfoorumin Koulukyselyn (2021) tulosten mukaan yleisopetuksessa olevien lasten vanhemmat olivat selvästi tyytymättömämpiä lapsen saamaan apuun ja muihin tukitoimiin kuin erityisluokalla olevien lasten vanhemmat. Erot vastauksissa olivat suuria ja tilastollisesti erittäin merkitseviä. Vammaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tarvitaan oppimisen tukeen lapsilähtöisiä ratkaisuja, jotka vastaavat vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Lapsen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tarkka arviointi ja suunnittelu edellyttää toimivaa moniammatillista yhteistyötä opetuksen, oppilashuollon ja tarvittaessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken. 

Vammaisten opiskelijoiden hyvinvointia on vahvistettava ja koulutuksen saavutettavuutta edistettävä koulutuspoliittisen selonteon ja korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman mukaisesti.    

Vammaisten ihmisten liikunnallista elämäntapaa tukevat esteettömät liikuntapaikat sekä myös henkilökohtaiset avustajat, toimivat kuljetuspalvelut ja liikunnan harrastamisessa mahdollisesti tarvittavat apuvälineet. Urheiluseuroja ja lajiliittoja tulee kannustaa huomioimaan toiminnassaan myös erityisryhmät ja auttaa niitä kehittämään sellaista toimintaa, johon kaikki voivat osallistua omien kykyjensä mukaisesti. 

Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön? 

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaaminen on lähtökohta sille, että yliopistot voivat rakentaa Suomen tulevaa hyvinvointia. Vammaissosiaalityötä, kuten muutakin sosiaalityötä uhkaa erityisesti pula osaavista, yliopistokoulutetuista sosiaalityöntekijöistä. Vammaissosiaalityöstä puuttuu valtakunnallinen erikoistumiskoulutus. Vammaistutkimuksen resursointi on liian matalalla tasolla. 

Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Suomessa on juuri tehty mittava sote-uudistus hyvinvointialueineen. Vammaispalvelulain uudistus astuu voimaan lokakuussa 2023. Julkisella sektorilla tarvitaan runsaasti osaavia työntekijöitä, esihenkilöitä ja asiantuntijoita, jotta uudet toimintamallit saadaan luotua ja juurrutettua. Hallintoakin tarvitaan, sitä ei saa epähuomiossa karsia liian ohueksi. 

Monet vammaiset henkilöt ovat usean erilaisen etuuden ja palvelun piirissä. Hakeminen voi olla kuluttava ja aikaa sekä rahaa vievä prosessi. Invalidiliitto kannattaa niin automaattisen päätöksenteon kehittämistä kuin sosiaaliturvaetuusehdotuksenkin käyttöönottoa. Yksi konkreettinen ehdotus byrokratian keventämiseksi: vammaispalvelulain mukaisten toistaiseksi voimassa olevien päätösten tekeminen hakijan vakiintuneessa tilanteessa olisi järkevää niin hakijalle kuin hakemuksen käsittelijällekin.  

Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle? 

Tieliikenne on suurin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tuottava liikkumismuoto, Vammaisille ihmisille auto on usein välttämättömyys pitkien välimatkojen ja/tai esteettömän julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi. Auton hankintatukimekanismin päivittäminen on tarpeen, jotta vammaisella henkilöllä olisi kannustin vaihtaa autonsa vähäpäästöiseksi tai päästöttömäksi ja näin olla mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa. 

Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen? 

Asevelvollisuuden vuoksi Suomen yhtenä vahvuutena on laaja reservi ja suorituskykyiset joukot. Väestörakenteen muutokset ja varusmiespalveluksen laskenut suosio vaikuttavat tilanteeseen kuitenkin kielteisesti. Vammaisten ja toimintaesteisten nuorten joukossa on maanpuolustustahtoa, mutta nykyinen palveluskelpoisuusluokkajärjestelmä ei mahdollista heille sopivaa palvelusmuotoa, koska fyysinen toimintakyky määrittää osallistumismahdollisuuksia. Invalidiliitto toivoo, että palveluskelpoisuusluokkien uudistamisen yhteydessä voitaisiin rakentaa maanpuolustustahtoisille toimintaesteisille nuorille väylä suorittaa asepalvelus. Fyysisen kunnon ei pidä antaa määrittää liikaa palveluskelpoisuutta aikana, jolloin maanpuolustuksessa tarvitaan myös digitaalisia taitoja ja kyberosaamista.   

Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen?  Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta? 

Kun kaikkien ihmis- ja perusoikeudet turvataan, sisäinen turvallisuus vahvistuu. Syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat turvallisuusuhkia, joita järjestöt voivat ehkäistä omalla toiminnallaan.  Kolmannen sektorin toimintaedellytyksistä huolehtiminen onkin yksi konkreettinen tapa vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuutta tulee parantaa. Vammaiset ovat yksi tällainen haavoittuva ryhmä. Monet vammaiset ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta ja sen myötä muutenkin yhteiskunnasta. Monet kokevat syrjintää arjessaan ja joutuvat vihapuheen kohteeksi. Rikoslakiin tulisi säätää erillinen viharikostunnusmerkistö, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon vammaiset rikosten uhrit. Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan vammaisten kokemien viharikosepäilyjen määrä kasvoi vuonna 2021 määrällisesti puolella edelliseen vuoteen verrattuna.   

Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen? 

YK:n vammaisyleissopimus on yksi Suomen ratifioimista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Sen tunnettuus on Suomessa edelleen valitettavan heikolla tasolla, vaikka ratifiointi tapahtui jo vuonna 2016. Invalidiliitto kannustaa tulevaa hallitusta kunnianhimoiseen ja vammaisoikeuksia edistävään ihmisoikeuslinjaan, joka vahvistaa yhdenvertaisuutta. Jokainen ihminen on arvokas taustastaan tai ominaisuuksistaan riippumatta. 

Suomen on kannettava globaalia vastuuta ja tuettava kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kehittyvissä maissa. Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien edistämisen tulee säilyä yhtenä Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaavana teemana. Invalidiliitto jakaa Fingon ajatukset: “Kehitysyhteistyö [..] antaa Suomelle myös mahdollisuuden edistää kansainvälisesti itselleen tärkeitä arvoja, kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja laajaalaista turvallisuutta. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla kehityspolitiikalla voidaan muun muassa vaikuttaa vakaisiin suhteisiin valtioiden ja alueellisten instituutioiden välillä, huolehtia maailman yhteisistä resursseista sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntia. Esimerkiksi suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat lähes poikkeuksetta kehittyvien maiden paikallisten järjestöjen kanssa yhteistyössä. Yhdessä omaksuttu osaaminen ja tietotaito jäävät hankkeiden loppuessa elämään kumppanimaahan.” 

Invalidiliiton hallitusohjelmatavoitteet (pdf, 1 liuska) 

Tausta-aineisto “Yhdenvertaisesti työelämässä” (pdf, 2 liuskaa)

Tausta-aineisto “Itsenäinen elämä” (pdf, 2 liuskaa)