Kenkävalinta on isossa roolissa liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi. Liikenneturvan kyselyssä* peräti kaksi viidestä suomalaisesta (40 %) raportoi joutuneensa viimeisen vuoden aikana vaaratilanteeseen liikenteessä käveltyään keliin nähden liian liukkailla kengillä.
”Kävelijän oma ennakointi on tärkeä osa liukastumistapaturmien ehkäisyä. Liukkaus ei onnistu yllättämään, jos seuraa keliennusteita sekä tarkistaa jalankulkusään ennen lähtöä – ja varautuu lähtiessään asianmukaisesti pitävin jalkinein tai liukuestein”, kertoo Pysy pystyssä -kampanjan puheenjohtaja Kaarina Tamminiemi.
Päivittäiset työmatkat ovat usein tapaturmaherkintä aikaa. Onkin hyvä muistaa, että liukkaus koskettaa meitä kaikkia kulkutavasta – ja iästä – riippumatta.
”Jokainen meistä on ainakin hetken jalankulkija arkisilla matkoilla, vaikka sitten vain parkkipaikan ja työpaikan oven välisen taipaleen ajan. Kaatumiset eivät myöskään ole vain ikääntyneiden harmina. Päinvastoin, liukastumisvammoja sattuu eniten työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vain vakavampia kuin nuoremmilla”, selvittää Tamminiemi ja jatkaa:
”Työikäisten kaatumistapaturmista tulee myös helposti paljon kustannuksia niin työpaikalle kuin yhteiskunnallekin sairauspoissaolojen myötä – fyysisen säryn ja mielipahan lisäksi.”
Liukkailla keleillä avainasemassa on myös kävelyyn keskittyminen. Jäisellä pinnalla käveleminen sekä pystyssä pysyminen vaatii keskittymistä ja ympäristön tarkkailua, jotta huomaa esimerkiksi hiekoittamattomat, epätasaiset tai muuten liukkaat kohdat ajoissa. Esimerkiksi kännykän näprääminen kannattaa jättää vasta määränpäähän.
"Aivot eivät oikeasti "multitaskaa", vaan todellisuudessa ne siirtelevät tarkkaavaisuutta kahden tehtävän välillä. Kun tehdään samanaikaisesti kahta keskittymistä vaativaa tehtävää, joko toisen tai molempien suoritus häiriintyy. Puhelimen käyttöön uppoutuminen vie helposti sekä ajatukset että katseen muualle, jolloin liukkaat paikat voivat yllättää kävellessä", muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.
Jos kännykkää on tarve käyttää matkan varrella, on turvallisinta pysähtyä – aivan kuten autoillessakin.
”Kävelijälle tarkkaamattomuuden mahdolliset seuraukset eivät yleensä ole niin vakavia kuin auton ratissa, mutta kaatuminen aiheuttaa aina vähintään mielipahaa ja usein myös fyysisiä vammoja. Liikenneturvan kampanjaslogania mukaillen voisikin sanoa, että kun kävelet, kävele”, kannustaa Jääskeläinen.
*Suomalaisten vaaratilanteita liikenteessä selvitettiin joulukuussa 2018. Kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Yhteensä vastaajia oli 1009.
Kampanjasta yleisesti: erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Pysy pystyssä -kampanjan puheenjohtaja, p. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi@soste.fi
Kävelyyn keskittymisestä & tarkkaamattomuudesta: suunnittelija Petri Jääskeläinen, Liikenneturva, p. 020 7282 322, petri.jaaskelainen@liikenneturva.fi
Liukastumistapaturmien ehkäisystä ja kyselytuloksesta: suunnittelija Laura Loikkanen, Liikenneturva, p. 020 7282 341, laura.loikkanen@liikenneturva.fi
Jalankulkusäästä: ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 3444, sari.hartonen@fmi.fi
Pysy pystyssä -kampanja: pysypystyssä.fi
Varoitukset (mukaan lukien jalankulkusää): ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Omat havainnot: ilmatieteenlaitos.fi/omat-havainnot
Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanja on käynnissä radiossa ja sosiaalisessa mediassa 14.1. – 27.1.2019. Seuraa: #pysypystyssä ja @kotitapaturma.
Aivovammaliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, LähiTapiola, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa.