Kannustamme vammaisia henkilöitä vastaamaan kyselyyn kohtaamastaan lähisuhdeväkivallasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on avannut yhdessä Invalidiliitto ry:n ja Kynnys ry:n kanssa kyselyn, jonka avulla selvitetään vammaisten ihmisten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa. Kysely on avoinna 10.5.–30.6.2021 välisenä aikana. Kysely on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille vammaisille henkilöille. Kyselyyn vastataan nimettömästi eikä siinä kerätä henkilötietoja.  

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä linkistä.

Koska kyselyssä kysytään kokemuksista lähisuhdeväkivallasta, vastaajan huonot muistot tai ikävät tunteet saattavat nousta esille, mikä saattaa järkyttää herkimpiä vastaajia. Muistathan, että et ole niiden kanssa yksin vaan aina kannattaa pyytää apua: 

• Nollalinja www.nollalinja.fi Nollalinjan chat-palvelu on auki arkisin klo 9-15. Maksuton puhelinneuvonta ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä puh. 080 005 005 
• Naisten linja www.naistenlinja.fi Naisten Linjan Chat tiistaisin ja torstaisin klo 17-19. Maksuton puhelinneuvonta ma-pe klo 16-20 puh. 0800 02400 
• Lyömätön linja www.miessakit.fi
• Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Suomen evankelisluterilainen kirkko: Pyydä apua oman seurakuntasi perheneuvonnasta, diakoniatyöstä tai alueesi vammaistyöntekijöiltä. Palveleva puhelin 0400 221 180 avoinna joka ilta klo 18 - 24.  Palveleva chat avoinna ma - pe klo 12 – 20.
• Rikosuhripäivystys www.riku.fi. Maksuton rikosuhripäivystys puh. 116006 suomeksi ma–pe klo 9–20 ja ruotsiksi klo 12–14. 

Toimenpiteitä kaivataan 

Invalidiliiton järjestöasiantuntija ja valtakunnallisten vammaisjärjestöjen naisverkoston yhdyshenkilö Sanna Leppäjoki-Tiistolan mielestä on jo aika saada kattavaa tietoa vammaisten kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta. 

Leppäjoki-Tiistolan työskennellessä Vammaisfoorumin vammaiskyselyn purussa 2019 vammaisten naisten turvattomuus sekä heidän kohtaama väkivalta ja hyväksikäyttö tulivat vastauksissa selkeästi esille. Vastaavia viitteitä tuli esiin jo Åbo Akademin professori Vappu Viemerön  vuoden 2001 selvityksessä, jossa tunnistettiin vammaisten naisten haavoittuvuus ja haasteet sekä erityisesti lähisuhdeväkivallan uhka.  

Myös THL:n 2017 kouluterveyskyselyyn pohjautuvassa selvityksessä todettiin, että toimintarajoitteisilla nuorilla on yli kaksinkertainen todennäköisyys kokea fyysistä uhkaa kuin muilla nuorilla, toimintarajoitteisilla pojilla vielä yleisemmin kuin toimintarajoitteisilla tytöillä. Toimintarajoitteisilla nuorilla oli muihin verrattuna kolminkertainen todennäköisyys kokea seksuaalista väkivalta – toimintarajoitteisilla tytöillä vielä yleisemmin kuin toimintarajoitteisilla pojilla.  

Tämän lisäksi sisäministeriön selvityksessä 2018 todettiin, että vammaiset henkilöt kokevat valtaväestöä enemmän väkivaltaa. Vammaiset naiset kokevat väkivaltaa 2-3 kertaa enemmän kuin valtaväestön naiset.  

Nyt on tärkeä pureutua tarkemmin vammaisten kohtaaman lähisuhdeväkivallan yleisyyteen ja muotoihin. Kuten THL:n kehittämispäällikkö Maria Valtokari toteaa, tutkitun tiedon perusteella on mahdollista suunnitella toimenpiteitä, joiden avulla lähisuhdeväkivalta voidaan tunnistaa, sitä voidaan ehkäistä ja siihen voidaan puuttua.  

– Sitten onkin jo korkea aika ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin vammaisten uhrien auttamiseksi ja väkivallan ehkäisemiseksi, kehottaa Sanna Leppäjoki-Tiistola. 

Lue myös THL:n artikkeli: Vammaisten ihmisten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa selvitetään ensimmäistä kertaa – vastaa kyselyyn.

Läs mera på svenska i THL's artikel: Våld i nära relationer som personer med funktionsnedsättning utsätts för utreds för första gången – svara på enkäten

Read more in English in THL's article: Domestic violence experienced by disabled people is being examined for the first time - reply to the survey