Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö tekee arvokasta työtä
14.9.2018
Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät korvaamatonta kehitysyhteistyötä vaikeissa olosuhteissa ja alueilla, joihin virallinen apu ei usein ulotu. Tämä ei kuitenkaan näy pääministeri Juha Sipilän hallituksen budjettiesityksessä, jossa järjestöjen osuus kehitysyhteistyöstä jatkaa laskuaan ja putoaa alle seitsemään prosenttiin.
Esimerkiksi Vammaiskumppanuus ry:n jäsenjärjestöt Invalidiliitto mukaan luettuna tekevät erityisosaamista vaativaa ja ainutlaatuista työtä kehitysmaissa elävien vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien edistämiseksi toimimalla yhdessä kehitysmaiden vammaisten ihmisten omien järjestöjen kanssa. Invalidiliitto vastustaakin järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden vähentämistä.
Suomi ei saa unohtaa kansainvälisiä sitoumuksiaan
Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimuksen toteuttamiseen myös kansainvälisessä yhteistyössään (YK:n sopimuksen artikla 32). Suomi on myös yksi YK:n kestävän kehityksen agendan 2030 aktiivisimmista edistäjistä. Suomalaisten vammaisjärjestöjen toiminta kehitysmaissa liittyy oleellisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. YK:n tavoitteista erityisesti tavoite 1 (ei köyhyyttä), 4 (hyvä koulutus), 5 (sukupuolten tasa-arvo), 8 (ihmisarvoista työtä) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt – mm esteetön ympäristö) ovat myös suomalaisten vammaisjärjestöjen keskeisiä tavoitteita. Suomi ei saa unohtaa näitä sitoumuksia.
Maailman yli miljardista vammaisesta henkilöstä suurin osa elää kehitysmaissa ja on köyhiä. Liian moni vammainen lapsi kehitysmaissa ei pääse lainkaan kouluopetuksen piiriin. Kehitysmaissa elävät vammaiset naiset ja tytöt kokevat syrjintää ja ovat usein hyväksikäytön uhreja. Verrattaessa tilannetta muihin pohjoismaihin näyttää siltä, että Suomessa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ei arvosteta.
